Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saaristomeri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Saaristomeri. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Kesälomareissun 2019 yhteenvetoa ja parhaat palat - siivu Selkämerta kiitos

Kävin jälleen läpi S/Y Aavan lokikirjaa kesäloman 2019 ison reissun osalta. Samalla tavoin olen aiemmin kelannut yhteen vuoden 2017 ja 2018 reissuja.

Ennakkoon suurehkot olivat puheet lähteä Selkämerelle - vaikka kuinka pitkälle ("Poriin nyt vähintään..."), mutta monet saattavat muistaa, mikä oli heinäkuussa se vallitseva tuuli - pohjoinen tietty. Eli eipä Espoon suunnilta sinne Selkämeren suuntaan ollut kovasti menemistä, kun heinäkuun alussa päivästä toiseen tuntui puhaltavan aivan juuri sieltä minne olisimme halunneet mennä.

Kartalle summittaisesti käsin piirrettynä kesäreitti näyttää tältä: 



Mentiin sitten siis vähän sinne minne tuuli meitä vei. Ensiksi seikkailtiin normireitti Suomenlahden rantaa Hangon vieritse Saaristomerelle. Täällä tehtiin erityinen koukkaus Kemiönsaarelle, kun haettiin vanhin poika suoraan partioleiriltä veneeseen kyytiin ja jatkamaan lomaa näin. Tästä sitten jatkettiin Saaristomerta länteen, aina Maarianhaminaan asti. Täällä tunnusteltiin jos olisimme voineet Ahvenanmaa myötäkiertäen lähteä pohjoisempaan. Ei siitäkään oikein mitään tullut, pohjoistuulta vaan oli tarjolla. Pikkuhiljaa hinkutimme itsemme purjeilla ja koneella itseämme ylöspäin Ahvenanmaan luoteisille saarille, sieltä sitten Uudenkaupungin kautta saavutimme lopulta Rauman ja Kylmäpihlajan majakkasaaren, minkä jälkeen käännyimme "kotimatkalle".

Tässä jotain kuvia ja tunnelmia tältä reissulta:


Lauantai-iltapäivää heinäkuussa Österskärin kyläsatamassa, ollaan aivan kaksin omittu kavereiden koko satama. Ja sanovat että Saaristomeren satamat ovat aivan täysiä.

Ahvenanmaan saaristossa näkyi hanketukirahat uusissa laitureissa mm. Lappossa, Sottungassa ja tässä kuvan Seglingessä. Seglingessä on todella mukava tunnelma, tykätään kovasti.

Uudessakaupungissa oli kumijalkana alla satamassa päivystävä sähkötuktuk. 

Uudenkaupungin ja Rauman väliltä löytyy Merikarhujen pohjoisin satama - Karhunkarra.

Puu-Rauma on hieno.

Raumalla yövyttiin Poroholman laiturissa.

Kesälomareissun kääntöpaikka - Kylmäpihlajan majakkasaari.

Kylmäpihlajan satama on louhittu suojainen laguuni saaren sisällä.

Tuli siis kuitenkin taas laajennettua reviiriä, aikaisemmin olimme käyneet Uudenkaupungin ja Isokarin tasalla, tästä pohjoiseen tuli löydettyä uusia paikkoja ja nälkä jäi palata Selkämeren seudulle löytämään uusia paikkoja.


Sitten matkastatistiikkaa, vähän samalla tyylillä taulukossa ja havaintoina kuten vuosina 2017 ja 2018:

S/y Aavan kesälomareissu 2019.

Jos kiinnostaa itse tehdä samanlainen taulukkokäppyrä niin tässä on tyhjä mallitaulukko, lataa tämä omalle koneellesi muokkaa excelissä oma versiosi.



  • Matkassa oltiin yhtenäisesti: 30 päivää
  • Matkaa tehtiin: 580 merimailia
  • Satamakäyntejä
    • 26 rantautumista eri yöpymissatamiin, lisäksi erikseen joitain lounastauko- yms. kauppa&septipysähdyksiä, näitä ei merkattu tähän.
    • Seitsemän satamista oli kokonaan uusia paikkoja (parissa paikassa käytiin kahdestikin) 
    • jopa 17 yöpymistä Merikarhujen saarissa
  • Liikkeelläolotunteja / josta koneajoa: 129 h / 57 h - eli koneella edetttin 44% koko ajasta! Nyt sentään alle puolet, mutta edelleen aika yllättävän korkea luku.
  • Yleisesti päivämatkat olivat 15-20 mailin pituisia, eli ei mitään kovin pitkiä päiväreissuja tullut tehtyä. Meidän reissut tehdään yleensä päiväsaikaan, aamiaisen jälkeen lähtö ja satamaan saapuminen iltapäivällä. 
  • Keskiarvoilla leikkien normaali päivämatka oli pituudeltaan 21 mailia, kestoltaan 4,5 tuntia.
  • Liikkeessä oltiin lähes joka päivä, peräkkäisiä samassasatamassaseisomispäiviä tuli vain pari kappaletta: yksi kovan tuulen päivä MK-laiturissa Lammanissa sekä pari päivää myöhemmin vietettiin Österskärissä kaksi päivää, ensiksi kylälaiturissa kaveriveneen kanssa, toinen yö viereisessä MK-laiturissa.   
Kesän 2020 suunnittelu on jo päällä. Kovasti tekisi mieli palata Tukholman saaristoon. Nykyinen karttasetti kattaisi reitit Nynashamniin asti, jospa sinne tulevana kesänä.

Aava talvipaketissaan.

sunnuntai 5. elokuuta 2018

S/Y Aavan kesälomareissun 2018 yhteenvetoa ja parhaat palat

Kävin läpi S/Y Aavan lokikirjaa kesäloman ns. ison reissun osalta. Päälinjoiltaan matka meni siis Espoo - Tukholma - Sandhamn - Espoo, aika monen välipysäyksen kautta, tietty.

Klikkaa Googlen kartan nuppineulaa avataksesi lisätietoja S/Y Aavan kesäreissun 2018 kohteista:


(kartan reitti on summittainen, ei käytettäväksi tarkkaan navigointiin)

Jos kartan nuppineulat eivät näy niin nämä linkkejä juttuihin:

Reissun huippuja

Jos jotain paikkoja pitää nostaa ylitse muiden, niin nämä tällä kertaa:

Sandhamn - Tänne kun rantauduimme niin olisi luullut astuneensa tukholmalaisen saariston teemapuistoon, niin täydellisen kaunis, härligt ja mysigt tämä saari on. Kyseessähän oikeasti on aika superruuhkainen palvelusatama, mutta esteettisesti niin täydellinen kuin vain voi olla. Olimmeko astuneet Murha Sandhamnissa -sarjan kuvauksiin?


Henkilön S/Y Aava (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Österskär: Lähes joka vuosi tulee täällä pysähdettyä. Österskärissä on mielestäni yhdessä pienessä rauhallisessa ulkosaariston kyläsatamassa lähes kaikki itämeren ulkosaariston kaikki parhaat puolet. Ensinnäkin luonto on täällä kaunista - Österskär ja ympäröivät luodot ovat karuja mutta kauniita katajaisia kiviä keskellä oikeasti vähän ei mitään. Tässä kirjoittaen on sitten vaikea kuvailla sitä Österskärin tuoksua. Siellä käyneet sen muistavat - kanervikon ominainen vahva, ja vähän makea tuoksu. Sama aromi löytyy kanssa monista muista saariston ja mm. Saimaan saarista, mutta tämä minusta on jotenkin niin ominaista Österskärille. Tänä kesänä alkoi jo sisemmällä Saaristomerellä sinilevä samentaa vesiä, mutta Österskärissä saimme vielä nauttia todella lämpimistä ja kirkkaista uintivesistä, oi nautintoa sukellella kirkkaassa vedessä kuumalla hellekelillä! Österskärin satamasta löytyy peruspalvelut, mutta kaikki tarpeellinen: pieni laituri, puucee, roskis, vuokrasauna + silloin tällöin kanssa saatavilla kalaa ja vihanneksia. Tarviiko sitä muuta?

Henkilön S/Y Aava (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Ja lisäksi kolme papukaijamerkkiä:

  • III Merikarhujen satamat. Karhusatamien laatutakuu on vaan yliveto, kaikki aivan tip top, kiitos jäsenten jatkuvan talkooylläpidon ja paikallisilta yrittäjiltä ostetut palvelut. Lisäksi "Merikarhusatama ei ole koskaan täynnä" - tätä lupausta osaa arvostaa heinäkuun puolivälin ruuhkasesonkina. (ja sitten propaganda-osio: Kiinnostaako Merikarhujen jäsenyys? Lue tästä lisää tai tule syksyllä infotilaisuuteen.)

Lokikirjasta poimittua dataa: 

S/Y Aavan kesäreissu 2018: mailit, tunnit ja yöpymiset.


Jos kiinnostaa itse tehdä samanlainen taulukkokäppyrä niin tässä on tyhjä mallitaulukko, lataa tämä omalle koneellesi muokkaa excelissä oma versiosi.



  • Matkassa oltiin yhtenäisesti: 33 päivää
  • Matkaa tehtiin: 596 merimailia
  • Satamakäyntejä
    • 30 rantautumista eri yöpymissatamiin lisäksi joukko lounastauko yms. pysähdyksiä
    • 12 näistä oli kokonaan uusia paikkoja (parissa paikassa käytiin kahdestikin) 
    • ja 12 yöpymistä Merikarhujen saarissa
  • Liikkeelläolotunteja / josta koneajoa: 121 h / 66 h - eli koneella edetttin jopa 54% ! ! !  Siis oikeesti, aika kova luku. Tässä seli-seli -osastoa: 
    • Juhannuksen alla puhalsi lännestä - juuri sinne minne juuri puolipakolla oltiin menossa
    • Heinäkuun puolivälissä ei tuullut sitten ollenkaan tai sitten tuuli idästä - juuri sinne minne oltiin puolipakolla menossa! 
    • Tukholman sisäsaaristossa tuli turvauduttua moottoriin aika usein, päivämatkat olivat aika lyhyitä, lisäksi tuuli oli aika oikukasta sokkeloisessa saaristossa, lisänä vielä kova muu veneliikenne joka laittoi turvautumaan moottoriin. 
  • Yleisesti päivämatkat olivat 15-25 mailin pituisia, eli ei mitään kovin pitkiä päiväreissuja tullut tehtyä. Meidän Reissut tehdään yleensä päiväsaikaan, aamiaisen jälkeen lähtö ja satamaan saapuminen iltapäivällä. 
  • Keskiarvoilla leikkien normaali päivämatka oli pituudeltaan 18,5 mailia, kestäen 4 tuntia. 
  • Liikkeessä oltiin lähes joka päivä, peräkkäisiä samassasatamassaseisomispäiviä tuli vain kaksi kappaletta: juhannusaatto Hiittisissä ja myrskypäivä Arholmassa). Tukholmassa vaihdettiin yhden mailin matkan verran Wasasta Navikseen. 

Onneksi purjehduskausi jatkuu vielä. Seuraa S/Y Aavaa tämän blogin sivuilla sekä Instagramissa.


Henkilön S/Y Aava (@jyriloikkanen) jakama julkaisu

tiistai 31. heinäkuuta 2018

Ruotsista kotiin II: Trunsö

Klikkaa kartan nuppineuloja lukeaksesi lisää S/Y Aavan kesäreissusta. Ruotsin reissuun pääset kiinni vaikka tästä.


(kartan reitti on summittainen, ei käytettäväksi tarkkaan navigointiin)

Österskäristä suuntasimme kevyessä myötätuulessa kaakkoon, Trunsön saarelle. 16 mailin matka alkoi venymään tuulen alkaessa heikentymään, mutta avaamalla fokka spiirapuomilla isopurjeen vierelle "virsikirjalle" saatiin n. 4 solmun vauhti päälle.

Myöhäisellä saapumisella Trunsöön oli kääntöpuolensa - Trunsön lyhyt laituri pohjoisreunan vieraspaikkojen osalta oli jo aivan täynnä. Laituri vetää ehkä max 10 venettä ankkuriin, loput laiturin sivustat pitää jättää yhteysalusliikenteelle. Heinäkuun huippusesonki oli päällä, olisi pitänyt tulla varmaan vähän puolen päivän jälkeen, jos olisi paikan halunnut täältä varmistaa.

Trunsön laiturilla on jätettävää tilaa yhteysalukselle, ankkuripaikkoja olisi 6-8 kappaletta. 

Tarkastimme yhteysaluksen aikataulun ja satamaemännältä saimme luvan jäädä vähäksi aikaa ns. kielletylle paikalle, ja siirsimme veneen syrjään hyvissä ajoin ennen yhteysaluksen saapumista illalla.

Trunsö on Pidä Saaristo Siistinä Ry'n kehityskohde monipuolisine palveluineen  (lue lisää Trunsöstä PSS'n sivuilta).

Tervetuloa Trunsölle. 
Yllä listatun lisäksi saaresta löytyy puucee, tiskipaikka ja jopa vaatteidenpesukone. Parin sadan metrin päästä laiturilta löytyy aivan mahtava piknikpaikka - pirttipöytäryhmä laakean kallion laelta, mistä näkymät merelle ja mm. Jurmon, Utön, Björkön ja Bodön saarille.

Luontopolku oli sikäli vähän höntti, että polun merkit loppuivat parin sadan metrin kävelyn jälkeen. Maanomistaja ei kuulemma salli luontopolun merkkauksia mailleen, siinä sitten vähän harhaillaan ympäri saarta hakien sopivaa reittiä. Onneksi saari on valtaosin tyhjänä asutuksesta joten pihoille ei tule haahuiltua.

Mutta, mikä tekee Trunsöstä poikkeuksellisen, on saaren emäntä / isäntä:



Tapasin Trunsössä saariemäntä Paulan, hänen kanssaan vaihdettiin kesän kuulumisia. Paula on saaressa heinäkuun loppuun, jonka jälkeen kollega Teemu tuli jatkamaan saaressa vielä elokuun puolelle.

Trunsön emäntä Paula helleaamun ahvensaaliin äärellä, kohta tarjolla savuahvenia. 

Trunsöstä tulee positiivisessa mieleen Tukholman saaristo ja Skärgårdstiftelsenin hallinnoimat paikat. Hienoa että satamalla on joku emäntä/isäntä, jolla näkemys, motivaatio ja into pitää paikkaa kunnossa ja kehittää sitä. Lisää tämmöistä Suomenkin saaristoon!

Trunsöstä jatkettiin hidasta kotimatkaa kohti itää, seuraavaksi Tunnhamnin kautta.






maanantai 17. heinäkuuta 2017

Saaristomerellä: Houtskarin Näsby ja Turku

Österskäristä lähdettiin kevyessä myötäisessä pohjoiseen, hitaana tavoitteena päästä parin päivän päästä Houtskarin Näsbyn vierasvenesatamaan. Luvassa oli sadetta ja napakampaa tuulta, lisäksi Virossa täytetyt muona- ja juomavarastot olivat hupenemassa sekä septitankki oli täyttymässä.

"Vinssi Österskärin selällä, 2017."

Näsbyn Skagenin laituri on iso ja tilaa löytyi, aivan laiturin vierestä löytyy WC, tyylikäs sauna, uimapaikka, ja tiskipiste. Skagenin ravintolasta sai vatsan täyteen, illalla siellä jopa esiintyi ukulelebändi Ukentlemen, soittivat hauskoja sovituksia vanhoista klassikoista sekä oli heillä omiakin biisejä.

Valokuvat Näsbyssä jäi ottamatta kun oli sen verran kiire logistiikan hoitamisessa sadepäivänä, mutta tässä rannan palveluista vastaavan Skagenin siirappinen mutta paikkansapitävä mainosvideo.



Näsbyn vierassataman vierestä, aivan mäen päältä löytyy kaksikin ruokakauppaa, kummankin tarjonnat kannattaa käydä tarkastamassa. Muutakin nähtävää löytyy: kirjasto (löysimme sieltä lukemattomia paperi-Hesareita, vanha kirkko ja museokin, mikä jäi tällä kertaa väliin. Laiturin vieressä saa polttoainetta, septipaikka on siirretty vajaan mailin kylältä ulospäin väylän viereen.

Näsbyssa Aavan keulatikkaat hajosivat lopullisesti. Keula on vähän korkealla perheen pienimmille joten päätettiin nähdä vähän vaivaa ja verkosta löydettiin uudet tikkaat ja tilattiin ne Turkuun. Kahden vaiheilla oli että oltaisko lähdetty Uuteenkaupunkiin hakemaan tikkaita, mutta mentiin nyt miellyttävämpien tuulien mukaan ja Turussakaan ei olla veneellä oltu johonkin neljäään vuoteen.


Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu



Turussa yövyttiin jokirannan vierasvenesatamassa, 33 euroa vuorokaudelta meidän veneestä pylväiden välissä, sähköllä, WC'llä ja saunalla - nämä palvelut löytyivät tutusta tiilitalon kellarissa, aivan laitureiden läheltä.

Turun vierasvenesataman uusi päärakennus ja Nooa-ravintola. Taustan tiilitalon kellarissa saunat jne. 

Moni venepaikka tuntui olevan varattu jo ennakkoon, mutta löysimme kuitenkin helposti paikan kahden aikaan heinäkuisena arki-iltapäivänä.

Paalujen väliin Aura-joen varteen. Kuva otettu Föri-lautalta, joka kuklee aivan vierasvenesataman vierestä.  

Turussa tehtiin tarvittavat ostokset, haettiin tikkaat postista, pällisteltiin nähtävyyksiä ja intomielellä vaan teki mieli jatkaa matkaa.

torstai 9. helmikuuta 2017

Suuri Reittikirja - Saaristomeri ja Raumanmeri

TL; DR: Oiva opus kokeneelle mutta reittiperimätiedon tähän mennessä missanneelle Saaristomeren kävijälle.



Tulipa tilattua Turun Partio-Sissit ry;n toimittama Suuri Reittikirja. Partio-Sissit ry tunnetaan sinikantisista satamakirjoistaan ja nyt he monen vuoden valmistelun jälkeen julkaisivat ensimmäisen reittikirjansa.


Vesireittejä pääsisi pakoon


Reittikirjan mukaan Saaristomerellä on virallisia yhteysalusväyliä ja pienvenereittejä yhteensä n. 900 mpk. Partio-Sissit ry:n Reittikirja tarjoaa tämän päälle venereittejä reilut 2 000 mpk.

Valtaosa tästä 2 000 mailin reitistöstä  esitellään reittiviivoina 1:166 667 -yleiskartalla - alla esimerkkinä keskistä Saaristomerta.




Painotus tässä kohtaa sanalla yleinen - näin suuren mittakaavan kartta jättää sangen mittavan käyttövastuun veneen kipparille.

Kirjan pihvi kuitenkin on yleiskartasta tarkennetut 1:10 000 - 1:20 000 erikoiskartat, sekä näitä vielä tarkentavat sekä itsenäiset 1:2 000 - 1:6 000 detaljikartat. Erikoiskarttoja löytyy kirjasta 69 ja detaljikarttoja 45 kappaletta.

Tässä alla esimerkkinä lukuohjesivua, missä näkyy Bodön ympäristöä kuvaava erikoiskartta. Karttalehdet eivät näytä normaaleilta merikartoilta vaan ovat yhdistelmää eri aineistoista, tästä lisää alempana.




Erikoiskartat on ryhmitetty kirjassa alueittain (Saaristomeri Itä/Keski/Länsi, Uusikaupunki ja Raumanmeri) ja detaljikartat löytyvät taasen yhdestä nipusta, erikoiskarttojen jälkeen. Minä olisin ehkä ennemminkin taittanut erikoiskarttoja tarkentavat detaljikartat välittömästi ko. erikoiskartan perään, nyt sitä detaljikarttaa saa vähän hakea aivan eri kohdasta kirjaa. Katsotaan miten taitto ja ryhmittely toimii tositoimissa sitten kesällä.

Erikois- ja detaljikartat tuntuvat painottuvan eteläiselle ja keskiselle Saaristomerelle - rouheasti siis Nauvon ja Korppoon eteläiselle sekä Ahvenanmaan ja Gullkronan selän väliselle saaristoalueelle. Jos erityisesti näille seuduille kaipaa uusia reittejä niin silloin tämä kirja juurikin on ostoksen arvoinen.


Metodologia vakuuttaa


Reittien keräämiseen pohjautuva metodologia on monipuolinen ja luottamusta herättävä. Kootut reitit pohjautuvat perimätietoon, reittien luotaamiseen paikan päällä sekä merenpohjan syvyyden arviointiin perustuen ilmakuvien tarkkaan analyysiin. Tuloksena on syntynyt karttoja, jotka ovat yhdistelmää merikartasta, maastokartasta ja ilmakuvista.

Reitin analyysiä merikarttaa, maastokarttaa sekä ilmakuvaa vertailemalla (Reittikirjan kuvitusta)

Kivien keräämistä ilmakuvien avulla (Reittikirjan kuvitusta)

Kirjan toimittaja Matti Törmä kutsuu näitä merikartan, maastokartan ja ilmakuvien yhdistelmää hybridikartaksi. Matin mukaan Reittikirja antaa kipparille paljon enemmän tietoa kuin pelkästään merikorttiin itse piirretty reittiviiva:
"Vaikka reittiviiva on jo merikartassa, ei voi kuitenkaan olla varma siitä että tietää missä ovat kartoista puuttuvat kivet. Nyt useimmista reittikirjan erikoiskartoista voi itse katsoa missä on matalaa ja missä on syvempää. Merikartoittaja on monilla alueilla tyytynyt 10 m syvyyskäyrään ja silloin ei veneilijä tiedä voiko käyrän päältä tai vierestä mennä."

Metodologian perinpohjaisuudesta huolimatta reittikirjassa jatkuvasti muistutetaan (kolmella kielellä) kipparin vastuusta ja varovaisuudesta liikuttaessa virallisten väylä-alueiden ulkopuolella.

Vaan minä en ole kala


Innoissani kävin noutamassa postista Suuren Reittikirjan ja aloin sitä ahnaasti kahlaamaan läpi. Into hieman laantui, kun tajusin monen kirjassa kuvatuista reiteistä jo löytyvänkin omilta merikarttalehdiltä. Vuosien aikana laitureiden avuliailta kippareilta saatujen vinkkien tuloksena monet reiteistä onkin lyijykynällä merikarttaan jo tullut vedettyä.

Mutta kyllä niitä uusiakin reittejä löytyi ja kirja merikorttien kaverina vahvistaa kovasti luottamusta lähteä kokeilemaan virallisten väylien ulkopuolisia reittejä. Erityisesti kutkuttaa päästä kokeilemaan yleisestikin tunnettu Föglön eteläpuolinen Kökar-Ahvenanmaa -reitti, itsellä on tekosyitä piisannut olla tätä vielä kokeilematta.

Loppuun vielä plussia ja miinuksia:


+ Reittiperimätieto koottu nyt yksiin kansiin
+ Yksityiskohtaiset ja selkeät erikois-ja detaljikartat
+ Luottamusta herättävä kuvaus reittien keräämisen metodologiasta
+ Käyttöohjeet myös ruotsin ja englannin kielillä

- Iso osa 2 000 mailin reitistöstä esitellään hyvin yleisluontoisesti 
- Jos jo perimätietona saadut reitit hallussa, tämä kirja ei välttämäti yllätä uusilla reiteillä
- ei ole halpa, ei

Mitä mieltä sinä olit Reittikirjasta?

Suuri Reittikirja on saatavilla 80 euron hintaan mm. verkossa sekä Vene 17 -messuilla John Nurminen Marine Oy:n osastolta. Reittikirjan materiaalit ovat koottu vapaaehtoisvoimin talkootyönä, kirjasta saatavat tuotot ohjataan partiotoiminnan kehittämiseen.

Kuvalähde ja kuvankäyttölupa: Matti Törmä // Turun Partio-Sissit ry.