keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Kesäreissun 2017 päätös - Hangon kautta kotiin

Kotimatka Taalintehtaalta meni aika totuttuun tyyliin: Hanko Matgruvan (Tammisaari), Ånsören (Inkoo), Skrubbö (Kirkkonumi) ja kotisatamaan Suomenojalle. Yhteenvetoa koko reissusta tuloillaan.

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu




torstai 20. heinäkuuta 2017

Saaristomerellä: Stenskär / Birrskär, Helsingholm ja Taalintehdas.

Mieli teki viimein päästä kovasti kehuttuun Brännskäriin. Lähdimme jotenkuten laiskasti liikkeelle yöpymispaikastamme Korppoon pohjoispuolelta klo 10 jälkeen, intouduimme sitten kaikessa rauhassa purhehtimaan ("purjehtimaanhan tänne on tultu, ei satamissa pötköttelemään, räyh!") ja kun Brännskärin edustalle saavuimme kellon ollessa jotain puolen kolmen paikkeilla niin paikkahan oli aika nuijalla lyöty, ei lähdetty sullomaan jo täydennäköiselle laiturille.


Stenskär ja Birrskär

Varasuunnitelma oli kyllä jo valmiina: parin mailin päässä idenpänä on Stenskär ja tästäkin vielä tämän varasuunnitelmana on vastpäinen Birrskär. Sinne Birrskäriiin sitten päädyttiin, kun Stenskär kanssa oli täynnä.

Stenskärin satama. Vastapäätä lahtea kanssa Birrskärin iso ponttoonilaituri. 

Birrskärkin kelpaa, seitsemällä eurolla per yö on tarjolla tukeva laituri (ankkurikiinnitys) saaren täydellä kaunista luontoa, roope-roskikset, puucee ja lainaksi soutuveneet millä pääsee vastapäiselle Stenskärille (10e/yö).

Stenskärin rantapuodin kukat ojennuksessa. 
Puupinoja Stenskärissä. 
Näköalamaisemaa Stenskärin luontopolulta. 

Lampaita Stenskärin luontopolun varrella. 


Helsingholm

Stenskäristä suuntasimme alle kymmenen mailia vanhalle tutulle, Anderssonien perheen ylläpitämälle Helsingholmin saarelle. Helsingholm on positiivinen poikkeus eri satamapaikoista, ehkäpä viereisessä Stenskärissä, Korppoon Jurmossa ja Ahvenanmaan Seglingessä on sama fiilinki: et ole asiakkaana, ennemminkin olet perheen luona vieraana ja käymässä.

Helsingholmin laiturit, suoraan Anderssonien pihapiirissä.


Tänään tarjolla: Kalakeittoa, sämpylöitä, pullaa, hevosratsastusta, suppailua ja savukalaa. 

Tehtiin päivän aikana kaksikin kävelylenkkiä saarta kiertävillä poluilla, kaikki oli aika vapaata aluetta ulkoiluun kotipihoja, tilaussaunan ympäristöä ja hevoshakaa lukuunottamatta.

Meriheinän kaltaista Helsingholmin hiekka / sorarannalla. 

Puolukkapehku kasvoi kuin japanilainen puutarha Helsingholmissa. 

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu



Mukavaa oli, Helsingholmiin tullaan uudestaan. 


Taalintehdas

Helsingholmista suunnattiin karhusaaren kautta Taalintehtaalle. Pojatkin innostuivat roikkumaan kyljellä, saatiin jopa 30 kiloa "läskiä laidalle".

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Taalintehdas on meidän reiteillä ollut aina vähän syrjässä. Jos ollaan huoltosatamaa tuolla päin kaivattu niin afäärit ollaan hoidettu Hangossa tai Kasnäsissä.

Taalintehtaan vierasvenesatama.

Venesatama oli oikein hieno, sataman henkilökunta tuli aktiivisesti vastaan ja auttoi löytämään täydestä satamasta paikan ja kiinnittymään sinne. 27 eurolla saatiin poijupaikka, WC ja sauna. Todella läheltä satamaa löytyy kaksi ruokakauppaa, huoltoasema, apteekki ja Alko. Täydennykset oli helppo kantaa veneelle.

Taalintehtaan satamakahvilassa herkkuja tarjolla aamiaisesta iltapalaan.

Kaupungin infopisteestä saatiin hauska kartta. 

Historiallisesta ruukkimiljööstä oli jäljellä jälkiä siellä täällä, mutta keskusta oli kanssa puolillaan perisuomalaista rapistuvaa betonielementtiarkkitehtuuria.
Aivan sataman läheltä lähtee kovasti kehutut luontopolut, mutta niille ei ehditty kun piti ahtaa pitsaa naamaan Strandhotellin terassilla ;)

Vierasvenesatamaa vastapäätä Strandhotell. Ruma venetelakka leikattu pois näkymästä

Rantaravintola ja infopiste Taalintehtaalla. Betonielementtitalot leikattu pois näkyvistä. 



maanantai 17. heinäkuuta 2017

Saaristomerellä: Houtskarin Näsby ja Turku

Österskäristä lähdettiin kevyessä myötäisessä pohjoiseen, hitaana tavoitteena päästä parin päivän päästä Houtskarin Näsbyn vierasvenesatamaan. Luvassa oli sadetta ja napakampaa tuulta, lisäksi Virossa täytetyt muona- ja juomavarastot olivat hupenemassa sekä septitankki oli täyttymässä.

"Vinssi Österskärin selällä, 2017."

Näsbyn Skagenin laituri on iso ja tilaa löytyi, aivan laiturin vierestä löytyy WC, tyylikäs sauna, uimapaikka, ja tiskipiste. Skagenin ravintolasta sai vatsan täyteen, illalla siellä jopa esiintyi ukulelebändi Ukentlemen, soittivat hauskoja sovituksia vanhoista klassikoista sekä oli heillä omiakin biisejä.

Valokuvat Näsbyssä jäi ottamatta kun oli sen verran kiire logistiikan hoitamisessa sadepäivänä, mutta tässä rannan palveluista vastaavan Skagenin siirappinen mutta paikkansapitävä mainosvideo.



Näsbyn vierassataman vierestä, aivan mäen päältä löytyy kaksikin ruokakauppaa, kummankin tarjonnat kannattaa käydä tarkastamassa. Muutakin nähtävää löytyy: kirjasto (löysimme sieltä lukemattomia paperi-Hesareita, vanha kirkko ja museokin, mikä jäi tällä kertaa väliin. Laiturin vieressä saa polttoainetta, septipaikka on siirretty vajaan mailin kylältä ulospäin väylän viereen.

Näsbyssa Aavan keulatikkaat hajosivat lopullisesti. Keula on vähän korkealla perheen pienimmille joten päätettiin nähdä vähän vaivaa ja verkosta löydettiin uudet tikkaat ja tilattiin ne Turkuun. Kahden vaiheilla oli että oltaisko lähdetty Uuteenkaupunkiin hakemaan tikkaita, mutta mentiin nyt miellyttävämpien tuulien mukaan ja Turussakaan ei olla veneellä oltu johonkin neljäään vuoteen.


Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu



Turussa yövyttiin jokirannan vierasvenesatamassa, 33 euroa vuorokaudelta meidän veneestä pylväiden välissä, sähköllä, WC'llä ja saunalla - nämä palvelut löytyivät tutusta tiilitalon kellarissa, aivan laitureiden läheltä.

Turun vierasvenesataman uusi päärakennus ja Nooa-ravintola. Taustan tiilitalon kellarissa saunat jne. 

Moni venepaikka tuntui olevan varattu jo ennakkoon, mutta löysimme kuitenkin helposti paikan kahden aikaan heinäkuisena arki-iltapäivänä.

Paalujen väliin Aura-joen varteen. Kuva otettu Föri-lautalta, joka kuklee aivan vierasvenesataman vierestä.  

Turussa tehtiin tarvittavat ostokset, haettiin tikkaat postista, pällisteltiin nähtävyyksiä ja intomielellä vaan teki mieli jatkaa matkaa.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Saaristomerellä: Borstö ja Österskär

Odotimme Viron Kärdlassa suotuisaa keliä Suomenlahden ylitykseen. Mitattiin Kärdlasta matkaa Hankoon sekä Örööseen himpun alle 50 mailia. Hangossa tiedossa juuri regatta, mikä tarkoitti täysiä laitureita jne., joten ei sinne - Örön suuntaan siis.

Kello soimaan aamulta seitsemältä ja kymmentä yli oli jo köydet irti. Aamiainen nautittiin tien päällä, pojat saivat jäädä nukkumaan ja heräämään aavalla merellä.

Näin sitä mentiin:

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu

Eikä nyt aivan, kuin yksi viidesosa matkasta. Lähes 40 mailia mentiin koneella, tyynessä kelissä ja vähän saatiin purjehdittua kun oltiin selvitelty vilkas laivaliikenne lahden keskellä.

Juuri kun Hiiumaan Tahkunan majakka hävisi horisontin taa niin aika pian alkoi näkyä jo Bengtskär Suomen puolella.

Örön vanhan sotilassaaren kaakonpuolelta menee syvä salmi, josta oli helppo ajaa sisään saaristoon. Kello lähenteli jo kuutta illalla, ei edes ajateltukaan suosittua ja ruuhkaista Örön vierasvenelaituria vaan ajettiin lähelle Merikarhujen Ådskäriin. "Merikarhusatama ei ole koskaan täynnä", sanotaan.

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu

Örö

Seuraavana aamuna mentiin katsomaan Örötä. Lauantaina klo 11 jälkeen iskettiin kiinni laituriin, vielä oli vielä oli jokunen paikka valittavissa, mutta täyden tuntuista oli. Kuikuilimme hetken hyvin varusteltua satama-aluetta ja hienoksi remontoitua 12 tuuman tykkien kasarmialuetta, mutta mieli teki jo jatkaa matkaa. Vapautunut paikkamme meni hetkessä satamalahdella jonottavalle.

Borstö

Jatkoimme purjeilla länteen jäänmurtajaväylää Borstöseen. Olimme täällä käyneet viimeksi 13 vuotta sitten. Paljon oli muuttunut: laiturit menneet uusiksi, vieressä päivitetyt roskaroope-piste, puucee ja grillipaikka. Kylä oli kanssa ehostunut huimasti.

Borstö: kiinnitys ponttooniin poijuihin tai ankkuriin (purjeveneet) ja rantaan (moottoriveneet). Puucee ja grilli, Roope-piste ja luontopolku. 10 euroa lippaaseen.
Tuulimylly Borstössä. 

Borstön kylän venevajoja. 

Oli tuttuakin: vanha luontopolku löytyi selkeästi merkittynä, tämän varrella Borstön Akka paikallaan.

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu

Borstö on säilyttänyt rauhallisen paikan luonteen - juuri sitä mitä kaipasimme.


Österskär

Borstöstä jatkoimme seuraavana päivänä Österskäriin - yhteen saariston suosikeistamme.

Österskär oikeastaan kuuluu nykyään Korppooseen, mutta ennenvanhaan Österskär oli Kökarin itäisimpiä kiviä, siitä nimikin. 

Österskär on vähän syrjässä suosituimmilta virallisilta reiteiltä, mutta jos hallussa Saaristomeren Reittikirja tai merikortissa kaverin vinkkaama oikoreitti Kökariin, niin silloin Österskär onkin aivan loistopaikassa.

Österskär: suojainen laituri, puucee, roskaroope-piste ja luontopolku.

Kylässä oli hiljaista. Vanhaherra Johannssonia (?) ei näkynyt, aiemmin hän on pitänyt kala- ja perunapuotia rantavajassa ja lämmittänyt saunaa. Rannan ruoho oli kyllä leikattu, romuja oli kannettu Roope-laivan kyydittäväksi, uutta maalia taloissa, luontopolkumerkinnät vielä paikallaan ja veneitäkin oli kiinni laitureissa. Mihinköhän suuntaan Österskär on menossa?

Österskärin hiljainen satamalaituri. Kuva kesältä 2016.


Iltahetki Österskärin rannalla, kesä 2016.



lauantai 8. heinäkuuta 2017

Kärdla ja Hiiumaa

Luoteis-Viron satamia:
Naissaari
Tallinna ja Kalev Jahtklubi
Lohusalu
Dirhami
Haapsalu
Kärdla ja Hiidenmaa

Haapsalusta suuntasimme Hiiumaan / Hiidenmaan pääkaupunkiin, Kärdlaan. Lounaistuuli kääntyi odotuksiamme aiemmin länsituuleksi ja sinä sitä sitten tuulessa ja tuiskussa kryssittiin 34 mailia Kärdlaan.

Kärdlaan on merkattu vanhan pohjoisen väylän lisäksi uusi väylä, tämä auttaa erityisesti idän suunnasta Kärdlaa lähestyttäessä. Reitin voi käydä merkkaamassa omalle kartalleen Estonian Maritime Administration verkkosovelluksesta.

Kärdlan uusi väylä. Älä käytä tätä navigointiin vaan katso tarkat merkinnät osoitteesta https://gis.vta.ee/nutimeri
Kärdlasta sitten: 30 euroa vuorokaudelta meidän alle 10-metriselle prutkulle. Tämä sisältää uudenuutukaisen huoltorakennuksen, missä WC't, suihkut ja sauna oikein siistissä kunnossa.

Satama-alue on valtava ja siisti, veneitä mahtuu aallonmurtajan sisään kymmeniä. Satamakonttorista löytyy kaupan merikortteja ja muuta kirjallisuutta, lisäksi voi vuokrata polkupyöriä ja jopa auton saarenkiertoon.


Kärdlan laiturit suojassa kaikelta pahalta aallonmurtajien sisällä.

Aisapaikkoihin kiinni. 

Hieno satamakonttori ja huoltorakennus. Taustalla mukava rantaravintola ja lasten leikkipaikka. 

Vaivaisukkojen näköiset ottavat vastaan vieraita Kärdlassa. 
Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu



Me löydettiin puolen kilometrin päästä kaupungin suuntaan Tevi Car -vuokraamo/autopaja, mistä löytyi oikein toimivia autoja vuokralle hyvään hintaan. Otettiin alle pieni Chevy Matiz 20 euron vuorokausihinnalla. Kierrettiin koko Hiiumaa päivän aikana, mittariin tuli 200 kilometriä, mutta bensaa kului 5 l / 100km, joten tästäkään ei oikein kustannusta saanut aikaiseksi.

Alla kuvien kautta mitä kaikkea hienoa Kärdlasta ja Hiiumaalta voi löytää:

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Ristnan majakka 1800-luvulta Hiiumaan itäreunalla. 

Surffaajien ranta Ristnassa. 

Tyypillinen näkymä autosta Länsi-Hiiumaalla: metsää, metsää ja metsää. 

Orjakun vierasvenesatama Hiiumaan etelälaidalla: näytti oikein siistiltä ja suojaiselta paikalta; vähän kaukana kuitenkin kaupoista ja muista palveluista. 
Heltermaan vierasvenesatama: suojainen mutta vähän tylsän näkoinen paikka, aivan ison lauttasataman vieressä. 

Suuremöisan linna Etelä-Hiiumaassa.


Kahdet lohifileet, ahvenfileet ja kampelafilee lisukkeineen ja juomineen: 14  euroa.
Halpaa ja hyvää kotiruokaa Kärdlan keskustan Kohvik Viigerissä. 

Rauhallinen kahvi- ja kaakkuhetki Kahvila Baabadessa, Kärdlan vapriikkiaukiolla

Käsityöläispuoteja oli joka puolella, tämä Kärdlan vapriikkiaukion laidalla.
Kannattaa käydä katsomassa mitä kaikkea on tarjolla. 
Kärdla ei ole mikään lutuinen lomakaupunki kuten Haapsalu, mutta sieltä täältä löytyi kaikki tarpeelliset palvelut ja mukavia pikkupuoteja ja kahviloita missä kannattaa piipahtaa.

Hox: tässä tekstissä mainittu kauppoja ja yrittäjiä nimiltä, kirjoittaja ei ole saanut mitään hyötyä näiden mainitsemisesta tässä kirjoituksessa. 

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Haapsalu

Luoteis-Viron satamia:
Naissaari
Tallinna ja Kalev Jahtklubi
Lohusalu
Dirhami
Haapsalu
Kärdla ja Hiidenmaa

Haapsaluun purjehdittiin Dirhamista vähän jännissä olosuhteissa: tuuli vaihteli päivän aikana 2 ja 12 sekuntimetrin välillä. Liikkeelle lähdettiin iso ykkösreivillä, sitten purettiin reivi, tämän jälkeen purjeet pakettiin ja ajettiin koneella, sitten taas kaikki ylös, ja sitten ykkösreivi, ja sitten fokkaa sisään, ja sitten kakkosreivi ja fokkaa sisään lisää...

Haapsalussa on vierekkäin kolme vierasvenesatamaa: Ensimmäisenä Westmeri, keskellä Grand Holm Marina ja kolmantena jonossa. Veskiviigi. Valittiin keskimmäinen Grand Holm, kun näkyi heti vapaita paikkoja, mihin sai keulan tuuleen. Hinta 20e/yö alle 10-metriselle, sis. sähkö, vesi, WC, ja suihku. Paikat oikein siistit. Täällä ei ruuhkaa satamissa, eli hyvin mahtui laituriin heinäkuussa iltapäivällä. Puhetta oli jostain regatasta loppuviikolla, jolloin oli ruuhkaa laitureilla luvassa.

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Reilun kilometrin päässä on vanhan kaupungin keskusta, kävely sinne on miellyttävää remontoitujen puutalojen välisillä kaduilla, kujilla ja rantapromenaadeilla. Piispanlinnan rauniot ja tämän ympäröimä vanhakaupunki ovat täynnä putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita. Täällä viihtyisi parikin päivää.

Haapsalun rantapromenaadilla iltakävelyllä
Soutuveneitä rantapromenaadin varrella. Ja joutsenperhe. Söpöä.


Korttelikaupalla kauniita vanhoja puu- ja kivitaloja vanhassakaupungissa.


Haapsalun Piispanlinnan raunioilla. 

Piispanlinnan raunioiden vallihaudalle rakennettu hauska lasten leikkipuisto linnoineen ja laivoineen. 

Ruusut tuoksuivat hyvältä. Otin kuvan ruususta.

Käärme Küülikissa paistettiin pizzat avotulella uunissa. Maistui. 

Tuuli oli kääntymässä, piti jatkaa matkaa.

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Dirhami

Luoteis-Viron satamia:
Naissaari
Tallinna ja Kalev Jahtklubi
Lohusalu
Dirhami
Haapsalu
Kärdla ja Hiidenmaa

Dirhamiin lähdettiin Lohusalusta, kolmen yön huonon kelin odottelun jälkeen. Herättiin aamulla mietoon tuuleen, sekä sumuun! Parin tunnin odottelun jälkeen alkoi jotenkuten selkenemään.

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Dirhami sijaitsee oivalla risteyspaikalla: Jussaröön on alle 40 mailia, Hankoon reilut 40, Kärdlaan 30 mailia, ja Haapsaluun reilu 24 mailia.

Satama on yleisen suojainen, parkkeeraus satamakapteenin ohjastamana joko n.10 aisapaikkaan tai sitten parisataametrisen aallonmurtajan kylkeen. 20 eurolla (tämä alle 10-metriselle) per yö venepaikka, WC ja suihkumahdollisuus. Saunaan pääsi lisämaksusta. Jätepiste ja polttoaineenjakelu löytyy kanssa. Illan aikana kaikki aisa- ja kylkipaikat täyttyivät, aallonmurtajalla alettiin mennä jo kylkeen toiseen riviin.

Dirhamin satama-allas. Vasemmalla kymmenkunta aisapaikkaa, oikealla kylkikiinnitystä aallonmurtajaan. 

Rannan kalakapakka oli positiivinen yllätys. Heinikkoisen hiekkadyynin äärellä nautittu kalalautanen tuoreen saaristolaisleivän kanssa maistui mahtavalle.

Kalakohvikissa herkkuja ja maisemia. Kuin ulkomailla olisi. 
Noin puolen kilometrin päässä satamasta löytyy hellyttävän tehokas kyläpoodi, Muuten sitä tuntui että oltiin keskellä ei mitään. Bussipysäkiltä pääsi kyllä mm. Haapsaluun. Ympärillä sitten vähän keskeneräistä venetelakkaa ja häkellyttävän kauniita hiekkadyynejä.

Dirhami, kiitos. Nähty. Eteenpäin.

lauantai 1. heinäkuuta 2017

Lohusalu

Luoteis-Viron satamia:
Naissaari
Tallinna ja Kalev Jahtklubi
Lohusalu
Dirhami
Haapsalu
Kärdla ja Hiidenmaa

Tallinnasta jatkoimme länteen. Vaihtoehdot ovat aika rajatut: reilun 22 mailin päästä löytyy Lohusalu, ja tästä 28 mailia eteenpäin Dirhami, Estonian Cruising Guide ei ainakaan muuta juuri suosittele.

Tässä nyt mikään kiire ollut ja olimme uteliaita Lohusalun suhteen joten sinne vaan. Tuuli oli mukava sivumyötäinen, yltyi päivän aikana 9 m/s:iin. 24 mailia taittui neljässä tunnissa, meno oli aika vauhdikasta mutta hauskaa.

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Sitten Lohusalu: mikä paikka! Satamakapteeni oli aallonmurtajalla vastassa ja ohjeisti oikeksikatsomalleen poijupaikalle. Vaikka satama-alue on reilun kokoinen, vieraspaikkoja on oikeastaan vain kymmenen. Saapuessa ei ollut ruuhkaa, vain yksi toinen suomalainen vene oli tullut aiemmin päivällä suoraan Suomen puolelta. 25 euron vrk-maksulla sai siis poijupaikan, sähkön, veden, WC'n ja saunan. Paikat ovat erittain siistissä kunnossa.
Siinä sitä ollaan. Tuulee suoraan persiille, mutta ei jaksettu alkaa muuttaa  paikkaa, tarpeeksi hyvin noin.

Lohusalun palvelukartta, Vieraspaikat laiturialueella III. 
Keräiltiin kotiloita hiekkarannalla, ihmeteltiin uimarannan leijapurjehtijoiden taitoja, grillailtiin ja saunottiin - hyvän purjehduspäivän päätös. Saatiedotus lupasi seuraavaksi päiväksi kovaa tuulta, joten laitettiin vene valmiiksi tätä varten.

Upea hiekkaranta, nyt oli tyhjää. 

Selverin hyllyt notkui eri sasliklihavaihtoehtoja, siistillä grillipaikalle kelpasi herkutella. 
WC / saunarakennus. Ei huono. 

Myräkkää oli tosiaankin luvassa. Koillistuuli puhalsi suoraan satama-altaaseen, altaan aallot läpsi veneen pyrstöön, mutta poiju piti hyvin. Ulos merelle ei ollut mitään asiaa kahtena seuraavana päivänä, joten satamapäivien viettoon siitä.

Huomenna vesille? Yes but no. Lisäksi kotipuolen merisää lupasi 17-21m/s ja nelimetrisiä aaltoja .

Aivan sataman vieressä on bussipysäkki, katsottiin aivan erinomaisesta mobiilipalvelusta aikataulut ja sopiva kyyti, ei aikaakaan kun suunnattiin Keila-Joalle ihastelemaan vesiputousta ja kartanomaisemia.

Keila-Joan vesiputous

Porvariston hillittyä McMansion-charmia 1800-luvulta. 

Seuraavana päivänä napattiin kyyti Tallinnan länsipuolelle, Eläintarhaan ja vastapäiselle Rocca al Maren ostoshelvettiin. Bussi 237 vei meidät ovelta ovelle 40 minuutissa, hinta jotain alle 3 euroa per nuppi.

Jääkarhun poikanen Tallinnan eläintarhassa. Rakenteilla oli uusi karhulinna, nykyinen karhujen koti oli aika masentava. 

Lauantai-ilta kruunautui tansseilla viereisellä tanssilavalla. Taidokas bändi Meie Mees soitti finvirhitsejä ja covereita - ja meno oli katossa!

Lauantaitanssit Lohusalu Sadamassa.
Lohusalusta jatkoimme seuraavana päivänä Dirhamiin.