tiistai 31. heinäkuuta 2018

Ruotsista kotiin III: Tunnhamn, Kasnäs ja Barösund

Klikkaa kartan nuppineuloja lukeaksesi lisää S/Y Aavan kesäreissusta. Ruotsin reissuun pääset kiinni vaikka lukemalla kuinka mehuissani oli Sandhamnista.



(kartan reitti on summittainen, ei käytettäväksi tarkkaan navigointiin)

Trunsöstä yhden välipysäyksen kautta jatkoimme Tunnhamniin. Tänne pääsee virallisten väylien lisäksi helposti, Gullkronan eteläiseltä alueelta löytyy selkeää ja syvää vettä, mistä kätevää oikoa väylältä toiselle.

Tunnhamnissa olimme käyneet viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, oltiin silloin liikkeellä pienellä, Albin Accentillamme. Silloin tuuli ja satoi - kovaa, satama antoi suojaa kovalta tuulelta, etupäässä käyntimme aikana kyyhötimme pienen veneemme kajuutassa, välillä sateiden välissä käytiin nuuskimassa tuulia laiturilla. Ranta oli muistaakseni puolillaan romua, eli ei ollut lainkaan mikään strömsömäinen saaristolaisidylli  - mikähän olisi muuttunut viime kerrasta?

Tunnhamn, nätiltä puoleltaan. Satama-altaassa sinilevää aivan hirveästi. 

No säät ainakin, helteet olivat nyt kovimmillaan, oli lähes tyyntä ja vesi seisoi Tunnhamnin satama-altaassa, täällä näimme karmaisevimmat sinilevät, sitä oli laiturin ympärillä todella paksuna vihreänä puurona.

Muuten sataman lähiseutu tuntui olevan lähes ennallaan - eli työpihana. Saarella ilmeisesti asuu ja toimii jonkinlainen yrittäjä, joka tekemisissä raskaiden työkoneiden kanssa. Tämän seurauksena satamassa oli parkissa pari proomua, ja ranta oli täynnä erilaisia työkoneita ja rakennustarvikkeita, ei mitenkään kovin viehättävää.

Tunnhamnin opastaulu. 
Romuvarasto-look helpotti kyllä satamasta päästyämme nopeasti, seurasimme rannan kylttiä ja löysimme lammashaan takaa Thelman käsityöpuodin, missä oli tarjolla tuoreita sämpylöitä, munkkeja ja savukalaa. Lisäksi Thelman lampaanvillasta kudotut ja huovutetut tuotteet näyttivät oikein näteiltä.  Thelma rahasti satamamaksun 5 euroa. Jos halusi sähköä niin tästä piti maksaa reilusti lisää. Jostain syystä Tunnhamn on jäänyt sähköistämättä ja täällä sähkö saadaan talteen tuulivoimalla ja dieselgeneraattorilla. Valitettavasti ainakin meidän käyntimme iltana generaattoria pidettiin päällä illalla puoleen yöhön asti, sitloorassa ääni häiritsi, sisällä hytissä onneksi ei.

Suomen hauskimmat luontopolkumerkinnät löytyy Tunnhamnista? 
Kiersimme kanssa iltapäivällä luontopolun, ja yritimme samalla katsoa jotain uimapaikkaa, emme todellakaan kehdanneet mennä tyhjän mökin laiturilta uimaan vaikka saasen eteläpuolen puhdas vesi niin meitä houkuttelikin (luontopolku menee vähän erikoisesti aivan mökin vieritse), mutta löysimme pahimmasta sinilevästä vapaan uimapaikan aivan sataman ja aallonmurtajan ulkopuolelta - helpottava lillunta vedessä auttoi pahimpaan kuumuuteen, lääh.

Aamuyhdeksältä Thelma tuli laiturille myymään vastaleivottuja sämpylöitä:

Tuoreita sämpylöitäää !!!


Kasnäs

Olimme vakavan huollon tarpeessa, joten suuntasimme Tunnhamnista 8 mailia Kasnäsiin, missä huoltohommat ovat aina olleet hanskassa. Sataman pojat ottivat kohteliaasti vastaan skitbryggalle, missä saatiin septi tyhjäksi ja diesel- sekä vesitankit täyteen. Olimme käyneet jo kuukausi aiemmin Kasnäsissä ja edelleen sataman poikien palveluasenne oli samalla korkealla tasolla!

Otimme vastaan kylpylä+lounasbuffa -tarjouksen (18e/aikuinen, 9e/lapsi), ja kävimme kylpemässä raikkaassa ja puhtaassa vedessä ja vedimme vatsat täyteen saaristolaispöydässä.

Viimeksi olimme käyneet semi-kunnolla ruokakaupassa Sandhamnissa n. viikko aiemmin, nyt tarvittiin täydennyksiä. Ajoitimme käyntimme maanantaille, joten kaupan hyllyjä täytettiin kovaa vauhtia tuoreella leivällä ja vihanneksilla.

Kokka kohti kotisatamaa Espoota. Kasnäsistä jatkoimme vielä illalla Merikarhujen saareen Örön lähellä (postaus alla viime vuodelta), sitä kautta pääsimme oikoreittiä Hankoon, pari mailia Bengtskärin pohjoispuolitse ja Morgonlandetin vieritse.

Henkilön S/Y Aava (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Katsoimme säätiedotusta ja ennuste lupasi vaan yltyvää itätuulta eli seuraavaksi päiväksi tiedossa vaan kovempaa koneajoa tai kosteaa kryssiä itään päin. Joten jatkettiin vaan puksuttelua ja jatkettiin aina Tammisaaren kansallispuiston Modermaganille asti.


Barösund

Rapsakka itätuuli salli seuraavana päivän purjeiden noston, ja osan matkasta päästiin nousemaan tiukkaa kryssikulmaa Barösundin pitkää koilliseen nousevaa ränniä. Oli kuuma ja pienen huollon paikka, pysähdyttiin Barösundin kaupan laiturille jäätelölle ja kauppakäynnille.

Barösundin kaupan laituri, pidempi vieraslaituri aivan vieressä. 

Täällä on tapahtunut vuosien aikana vakuuttavaa ja jatkuvaa muutosta parempaan: laituri ja poijut ovat ensiluokkaiset, nuori herra otti köydet vastaan skitbryggalla, tuore vesiletku löytyi laiturilla, jätepiste löytyy aivan rannalla, ruokakauppa on oikein mallikas saaristopoodiksi, lisäksi lisää rahantuhlausmahdollisuuksia rannan kahvilassa ja PelleP-puodissa.

Sitten vielä vieressä oleva Ravintola Scola, joka yksistään olisi pysäyksen arvoinen paikka, ei yksistään terassimaisemansa mutta hyvän ruoan puolesta.

Barösund - ei yhtään huono paikka huollon kannalta.


Kotiin


Barösundista jatkoimme seuraavana päivänä, itätuulessa. Aluksi Vähän autettiin koneella alas etelään Porkkalan selkää, mutta sitten nostettiin purjeet ja päästiinkin kunnolla purjehtimaan. Parilla vendalla hoidettiin Porkkalan niemi, tämän jälkeen päästiinkin yhdellä halssilla koilliseen. Mutta ei vielä kotiin, jäätiin vielä karhujen Skrubbölle, joten grilli päälle, sauna kuumaksi, ja uimaan sinilevättömään mereen.

Pitkän reissun vika ilta tekee vähän haikean mielen koko miehistölle.

Ruotsista kotiin II: Trunsö

Klikkaa kartan nuppineuloja lukeaksesi lisää S/Y Aavan kesäreissusta. Ruotsin reissuun pääset kiinni vaikka tästä.


(kartan reitti on summittainen, ei käytettäväksi tarkkaan navigointiin)

Österskäristä suuntasimme kevyessä myötätuulessa kaakkoon, Trunsön saarelle. 16 mailin matka alkoi venymään tuulen alkaessa heikentymään, mutta avaamalla fokka spiirapuomilla isopurjeen vierelle "virsikirjalle" saatiin n. 4 solmun vauhti päälle.

Myöhäisellä saapumisella Trunsöön oli kääntöpuolensa - Trunsön lyhyt laituri pohjoisreunan vieraspaikkojen osalta oli jo aivan täynnä. Laituri vetää ehkä max 10 venettä ankkuriin, loput laiturin sivustat pitää jättää yhteysalusliikenteelle. Heinäkuun huippusesonki oli päällä, olisi pitänyt tulla varmaan vähän puolen päivän jälkeen, jos olisi paikan halunnut täältä varmistaa.

Trunsön laiturilla on jätettävää tilaa yhteysalukselle, ankkuripaikkoja olisi 6-8 kappaletta. 

Tarkastimme yhteysaluksen aikataulun ja satamaemännältä saimme luvan jäädä vähäksi aikaa ns. kielletylle paikalle, ja siirsimme veneen syrjään hyvissä ajoin ennen yhteysaluksen saapumista illalla.

Trunsö on Pidä Saaristo Siistinä Ry'n kehityskohde monipuolisine palveluineen  (lue lisää Trunsöstä PSS'n sivuilta).

Tervetuloa Trunsölle. 
Yllä listatun lisäksi saaresta löytyy puucee, tiskipaikka ja jopa vaatteidenpesukone. Parin sadan metrin päästä laiturilta löytyy aivan mahtava piknikpaikka - pirttipöytäryhmä laakean kallion laelta, mistä näkymät merelle ja mm. Jurmon, Utön, Björkön ja Bodön saarille.

Luontopolku oli sikäli vähän höntti, että polun merkit loppuivat parin sadan metrin kävelyn jälkeen. Maanomistaja ei kuulemma salli luontopolun merkkauksia mailleen, siinä sitten vähän harhaillaan ympäri saarta hakien sopivaa reittiä. Onneksi saari on valtaosin tyhjänä asutuksesta joten pihoille ei tule haahuiltua.

Mutta, mikä tekee Trunsöstä poikkeuksellisen, on saaren emäntä / isäntä:



Tapasin Trunsössä saariemäntä Paulan, hänen kanssaan vaihdettiin kesän kuulumisia. Paula on saaressa heinäkuun loppuun, jonka jälkeen kollega Teemu tuli jatkamaan saaressa vielä elokuun puolelle.

Trunsön emäntä Paula helleaamun ahvensaaliin äärellä, kohta tarjolla savuahvenia. 

Trunsöstä tulee positiivisessa mieleen Tukholman saaristo ja Skärgårdstiftelsenin hallinnoimat paikat. Hienoa että satamalla on joku emäntä/isäntä, jolla näkemys, motivaatio ja into pitää paikkaa kunnossa ja kehittää sitä. Lisää tämmöistä Suomenkin saaristoon!

Trunsöstä jatkettiin hidasta kotimatkaa kohti itää, seuraavaksi Tunnhamnin kautta.






torstai 26. heinäkuuta 2018

Ruotsista kotiin I: Kökar / Sandvik ja Österskär

Klikkaa kartan nuppineuloja lukeaksesi lisää S/Y Aavan kesäreissusta. Ruotsin reissuun pääset kiinni vaikka tästä.


(kartan reitti on summittainen, ei käytettäväksi tarkkaan navigointiin)

Ahvenanmeri ylitettiin takaisin Suomeen oikein hienossa sivumyötäisessä. Koko päivämatka oli 44 mailia, josta puolet meni purjein just avomeriosuuden ajan, loput puolet tuli moottoroitua, ensiksi aamulla Ruotsin puolen saaristossa ja illalla tuulen moinatessa Ahvenanmaan saarten suojassa puolella.

Yövyimme merikarhujen saaressa Maarianhaminasta kaakkoon, ja jatkoimme seuraavana päivänä autioiden saarten ja luotojen välistä puikkelehtivaa oikoreittiä suoraan Kökariin. Parikymmentä mailia tyynessä ja helteessä, eli moottoriajoksihan meni, mutta uuden reitin seuraaminen oli helppoa. (reitti löytyy hyvin kuvailtuna Meripartiolaisten Suuresta Reittikirjasta).

Kökar / Sandvik


Kökarista löytyy kolme satamaa: eteläinen Karlby (linkin takaa löytyy Utö-Karlby -oikoreitin kuvaus) ja pohjoisen Hellsö ja Sandvik. Juomavesi alkoi olemaan vähän vähissä ja pieni maitokauppakäynti oli paikallaan, tuoreessa muistissa viime vuodelta oli että Sandvikissä palvelu pelaa - sinne siis!

Suuri ponttoonilaituri olikin jo heinäkuisena iltapäivänä aivan täynnä, mutta yhdestä välistä löytyi vähän jämäpaikka ilman poijua - reipas satamakapteeni ja ystävälliset venenaapurit saivat loihdittua siitä meille hyvän paikan.

Henkilön S/Y Aava (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Sandvikissä on samassa yhteydessä leirintäalue, eli sikäli peruslogistiikka on kohdallaan, löytyy vesi-WC't, suihkut ja vuokrattava sauna aivan rannasta, huoltorakennuksessa lisäksi iso keittio omille pöperöille ja pyykinpesukoneet. Rannasta löytyy satamakonttorin yhteydessä pieni saaristopuoti. Parempi kauppa löytyy Karlbystä, sinne jokunen kilometri, Sandvikistä saa vuokrata polkupyöriä ja jopa autoja (mm. avo-Golf 2h / 25e).

Iltakävelyllä käytiin Kökarin kirkolla ja luostarin raunioilla, Sandvikistä matkaa sinne vajaa 2 kilometriä suuntaansa, iltauinti Sandvikin hiekkarannalla maittoi!

Lisäys votiivilaivabongauskuvasarjaani. 

Kökarin kirkko, 1700-luvulta, rakennettu vanhan luostarikirkon raunioiden päälle. 

Österskär


Nautittiin runsas aamiainen Sanvikin rantakahvilassa ja jatkoimme 14 mailia itään, oikopolkua suoraan Österskäriin. Ahvenanmaan vierailuviiri siis alas, tervetuloa Suomeen-Suomeen.

Jos tulet oikoväylää Kökarista niin aivan viimeinen osuus Österskärin kyläsatamassa pitää ottaa ns. just eikä melkein. Merikarhut ovat istuttaneet pari epävirallista viittaa neuvomaan kuinka pitää vettä tarpeeksi kölin alla, mutta paras tapa välttää pohjakosketukset on totella saaren etelärannan kallioon maalattua linjataulua.

Kylän yhteysvenelaituriin pääsee kiinni ankkurilla tai kylkeen - yhteysalukselle vaan pitää muistaa jättää tilaa. Merikarhuilla on sitten oma laiturinsa + vihreät poijut kyläsataman vieressä

Österkäristä olen kirjoittanut aiemminkin, saari on mun ehdottomia suosikkeja kauniin luontonsa ja rauhallisuutensa vuoksi.

Österskär: suojainen laituri, puucee, sauna ja roskaroope-piste (kuva 2017). 

Österskärissä edelleen palvelut paikallaan: PSS:n jätepiste, puucee, vuokrattava sauna, lisäksi savukalaa ja vihanneksia voi olla kanssa myynnissä rantavajalla. Sataman vesi oli aivan ihmeellisen kirkasta, näkyvyyttä monta metriä.

Henkilön S/Y Aava (@jyriloikkanen) jakama julkaisu 


Österskäristä jatkoimme Trunsöseen.

torstai 19. heinäkuuta 2018

Tukholman saariston kierros: Sandhamn

Sarjassa julkaistu:

I Arholma
II Finnhamn & Träskö Storö
III Waxholm
IV Tukholma: Wasahamn & Navishamn
V Ägnö / Napoleonviken, Jungfruskär / Grönskärsfladen, Malma Kvarn & Rödlöga / Megelskär
VI Sandhamn

Voit myös klikata nuppineulaa lukeaksesi kohteesta (kartta täydentyy lomareissun aikana).

Älä käytä karttaan merkittyä reittiä navigointiin. Käytä tarkkaan navigointiin merikorttia tai Partiolaisten Reittikirjaa.




Sandhamn. Kun jo viime syksyllä alettiin suunnittelemaan tämän kesän 2018 reissua, listalla oli kaksi ns. "pakollista" kohdetta: Tukholma ja Sandhamn.

Jo jonkun kertaa ovat purjehduskaverit Sandhamissa käyneet - ja kovasti tätä kehuneet. Tämän lisäksi jo jokunen vuosi ollaan seurattu Murha Sandhamnissa -dekkarisarjaa. Sarjassa aurinko paistaa aina, huvilaidylli on täydellinen, ja seglarbulle on ikuisesti tuoretta


Katso Yle Areenasta jos vielä jaksoja katsottavissa.

Odotukset Sandhamnista olivat korkealla, ja ne kyllä täyttyivät.

Tulimme sunnuntaina puolenpäivän aikaan satama-altaaseen, ja satama-altaassa oli aikamoinen hässäkkä. Emme todellakaan olleet ainoita joita Sandhamn houkutteli. Hetki meni ennen kuin tajuttiin miten systeemi toimii: jos satama-altaassa pörrää sataman kumivene, käy ilmoittautumassa veneelle. Kumiveneen kaveri laittaa sinut jonotuslistaan ja tämän jälkeen käy odottamaan rauhassa satama-altaalla rantautumisvuoroasi. Vuorollasi (meillä meni reilu vartti) kumivene pörrää luoksesi ja kaveri ohjaa sinut oikeaan paikkaan, laiturilla vuorostaan on henkilökunta ottamassa sinut kiinni. Näin siis ruuhka-aikaan. Myöhemmin su-iltapäivällä ei ruuhkaa liiemmin ollut, veneet sai hakeutua itse vapaille paikoille. Tässä vähän videota sunnuntaipäivän härdellistä: 



Hox: kiinnitys satamassa muuten etupäässä mooringlinella eli rannasta otetaan kiinni pohja-ankkuriköyteen. 

Saatiin pikku prutkullemme aika pähee paikka aivan Seglarhotellin edestä. 

Henkilön S/Y Aava (@jyriloikkanen) jakama julkaisu

Saarihan oli kuin postikortti. Saaren kyläkeskus on sailynyt lähes täydellisenä puutalömiljöönä, taloja ja kujia riitti ihasteltavaksi aivan eksymiseen asti. Itse satamasta ja kylästä riitti niin paljon tutkittavaa että ensi kertaan jää löydettäväksi itse Sandhamnin hiekkarannat saaren toiselta puolelta. 

Sandhamnin Seglarhotellin vierassatama vetää satoja veneitä. 
Aikamoisia jahteja, ja näitä täällä oli paljon. 
Päiväsaikaan Sandhamnin satamasta oli lähdössä tai tulossa jatkuvalla syötöllä yhteysaluksia Tukholmaan ja muualle saaristoon.  


Maanantai: saaristokaupan vihannesosasto levisi rantakadulle. Tuoreita hedelmiä ja vihanneksia - nam!
Sanhamnin kylä oli yks aivan itkettävän kaunis puutaloidylli. 
Eksyskelevällä iltakävelyllä Sandhamnissa. 


Sandhamn on aivan saariston reunalla ja ulkomeren äärellä. 

Ja sitten se paikallinen leipomo, mikä useasti on Murha Sandhamnissa -sarjan kohtauspaikka. Ne oikeasti kuvaa tuolla leipomon myymälässä kohtaukset eli tää oli ihan se aito paikka. Ja aidon herkullisilta maistuivat seglarbullet!



Sitten aamiaisvinkki: Kylän laidalta, läheltä kappelia löytyy Missionshuset Bed & Breakfast. Kannatti aamulla lähteä kävelylle vähän syvemmälle kylään ja nauttia aivan mainiosta aamiaisesta aurinkoisella terassilla. 

Missionshuset B&B

Oikein passeli Missionshusetin aamiainen. Nutellat ja kaikki! 




keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Tukholman saariston kierros: Ägnö / Napoleonviken, Jungfruskär / Grönskärsfladen, Malma Kvarn & Rödlöga / Megelskär

Tässä kirjoituksessa läjä vieras- ja luonnonsatamia Tukholman ja Sandhamnin välillä.

Tukholman saariston kierros: 

I Arholma
II Finnhamn & Träskö Storö
III Waxholm
IV Tukholma: Wasahamn vs.Navishamn
V Ägnö / Napoleonviken, Jungfruskär / Grönskärsfladen, Malma Kvarn & Rödlöga / Megelskär
VI Sandhamn

Voit myös klikata nuppineulaa lukeaksesi kohteesta (kartta täydentyy lomareissun aikana):





Ägnö / Napoleonviken


Yksi ensimmäisistä vastaantulevista luonnonsatamista Tukholman keskustasta eteläisempää reittiä uloslähdettäessä on Ägnön saaren sisälahti, Napoleonviken. Nimi juontuu kuulemma Ranskan keisarin Napoleon III:n käynnistä ja uimareissusta saaren lahdella.

Valtaosa 15 mailin matkasta matkasta meni koneajolla Tukholman edustan lauttaliikennettä väistellessä ja tämän jälkeen kapeaa vuonomaista ränniä ajaessa. Saltsjöbadenin kohdalla (n. 10 mailin ajon jälkeen) avautuu rauhalliset selät, missä kelpasi toviksi avata purjeet.

Retkiveneilyä Ruotsin tyyliin, Napoleonviken

Napoleonvikenin lahti on supersuojainen joka kelillä, vetää kuulemma ruuhkasesonkina rantaan ja lahtiankkuriin jopa 300 - 400 venettä! Tämä olisi jännä nähdä  - tai sitten ei - mutta meidän käynnin aikaan laskimme lahdessa yöpymässä reilut 30 venettä, kyseessä arki-ilta heinäkuun ekalla viikolla.



Napoleonvikenistä ei löydy mitään palveluita tai infraa, ei edes puucee / TC -vessoja; runsaat polut vievät kyllä hienoille maisemille saaren rannoille ja mäille. Vastaan voi kipitellä kanssa lampaita, jotka laiduntavat kohtalaisen vapaina saarella.

Afrikan Tähteä (matkaversio) Napoleonvikenin rantakallioilla


Jungfruskär / Grönskärsfladen


Lomalla kun oltiin, ei ollut kiirettä ja seuraavana päivänä siirryttiin Napoleonvikenistä kokonaiset 10 mailia kaakkoon, Skärgårdstiftelsenin ylläpitämään Jungfruskärin saarelle ja tämän Grönskärsfladen-lahdelle. Paikka oli suojainen luonnonsatama, saaresta löytyi infotaulut, teeceet ja sopmaja. Iltapäivän aikana lahti alkoi hiljakseen täyttyä, mutta mitään ruuhkaa nyt ei saaressa ollut. 

Jungfruskär

Napoleonvikenissä oltiin heinäkuun alussa ainoa suomalaisvene, täällä meitä suomalaisia oli kolme venettä, tämän päälle pari saksalaista venettä ja loput toistakymmentä venettä oli alkuasukasveneitä. Napoleonvikenissä bongattu mahonkiaarre tuli kanssa tänne lahtiankkuriin. 

Tyyni yö Jungfruskärissä. 

Malma Kvarn


Oli viikonloppu ja hinku oli kova päästä kokemaan Sandhamnin tunnelma, mutta mielummin viikonlopun ja partybåt-sesongin ulkopuolella, Siksipä himmailuvaihde edelleen päälle ja jälleen knääpiösiirtymä, eli kokonaiset 9 mailia luoteeseen, Svenska Kryssarklubbenin kerhosatamaan Malma Kvarniin

Malma Kvarnin suojainen lahti. 
Malma Kvarn on käytännössä katsoen manteretta, autolla pääsee pihalle ja vieressä oli Tukholmaan keskustaan vievän bussin päätepysäkki. Paikka on laguunimainen, syvä ja suojainen lahdenpoukama, jossa on poijupaikkoja alkuasukkaille ja vieraskävijäveneille. Kaikki vieraat ovat tervetulleita, mutta SXK'n jäsenyydellä saa alennusta yöpaikasta.  


Tervetuloa Malma Kvarniin!

Satamaemäntä Karin piti jöötä satamassa, löytyi persoonalliset vessat ja suihkut, kunnon roskis ja lapsille ja lapsenmielisille lainaksi leikkikaluja. Grillipaikka ja tiskikatos löytyi omatoimisille, mutta lisäksi sataman ruokarekka tarjoili lounaasta iltamyöhään asti sopuhintaista bistrotuokaa. Hauska yksityiskohta että bistrolla ei ollut oikeuksia, mutta veneestä sai tuoda omat juomat rantaterassin pöytään ruoan lisäkkeeksi. 

Malma Kvarnin satamemäntä Karin kustannuspaikallaan satamakonttorissa.

Malma Kvarnin satama oli aika täydehkö lauantai-iltana, joku eskaaderi oli järjestäytymässä satamassa. Kuitenkin sisään mahtui, mitään epäselvyyksiä ei tullut vapaiden / varattujen paikkojen suhteen, ne oli satamaemäntä Karin merkannut vihreillä / punaisilla kylteillä. 

Jos Malma Kvarn on täynnä niin apu on kanssa lähellä: aivan sataman ulkopuolella on Navigationsällskapetin kerhosatama, missä toivotetaan venevieraat mielellään vastaan. Siellä kanssa sama vapaa-varattu -kylttisysteemi laiturilla kertomassa mitkä paikat ovat vapaana. 

Jos ruotsin suunta kiinnostaa niin kannattaa harkita Svenska Kryssarklubbenin jäsenyyttä!


Rödlöga / Megelskär


Malma Kvarnista suuntasimme 11 mailin päähän Sandhamniin (tästä vielä oma kirjoituksensa). Sandhamnin jälkeen alettiin kelailemaan paluuta Suomen puolelle. Ajoimme Sandhamnista Möjan ja Lökaön ohi ja jatkoimme suurta pohjois-etelä -väylää aina Rödlögaan asti. 

Eteläranta näytti nätiltä silokallioinen ja alkuasukasfikapuoteineen, mutta haimme suojaa vähän äkäseltä pohjoistuulelta vastapäiseltä pieneltä Megelskärin luodolta. Luoto oli ruotsinreissun ankeimpia yöpaikkoja. Suojaa saimme pohjoistuulelta juu, mutta muuten saari oli pusikosta ja katajasta umpeenkasvanut kivi, jossa ei ollut mitään infraa. Rantakin oli matalahko louhikko ja köydet sain kiinni lepikkonippuun.

Skärgårdstiftelsen oli heittänyt lukkoon puucee-majan, ja skitbryggalla oleva septiaseman tankki oli aivan täynnä, tämä tarkoitti kanssa että septiasemalla oleva vessa oli käyttökiellossa. Vietimme täällä yön ja jatkoimme aamulla Ahvenanmeren yli Suomen puolelle. 

Tack och adjö - Tukholman saaristoon kyllä vielä palataan! 





maanantai 16. heinäkuuta 2018

Tukholman saariston kierros: Finnhamnin Söder Långholm & Träskö Storö

Tukholman saariston kierros: 

I Arholma
II Finnhamn & Träskö Storö
III Waxholm
IV Tukholma: Wasahamn & Navishamn
V Ägnö / Napoleonviken, Jungfruskär / Grönskärsfladen, Malma Kvarn & Rödlöga / Megelskär
VI Sandhamn

Voit myös klikata nuppineulaa lukeaksesi kohteesta (kartta täydentyy lomareissun aikana):



Lähdimme auvoisasta Arholmasta n 10 m/s myötäisessä, pelkkä fokka riitti liikuttamaan Aavaa reilun 6 - 8 solmun nopeudella etelään. Alustava suunnitelma oli pysähtyä jo 15 mailin päässä Blidön kyläsataman kohdalla ja jos ei suojaisuuden puolesta näytä kivalta niin sitten jatketaan vielä vähän alemmas Själbottnan luonnonsatamaan. Mutta kun kerrankin oli niin mukavaa purjehduskeliä niin ei kun Arholma-Landsort -kirja auki ja katsomaan suojaisia rantautumispaikkoja vielä etelänpää.

Finnhamn / Söder Långholm


Själbottnasta kun reilu viisi mailia vielä etelään sisäväylää niin vastaan tulee Finnhamnin alue suojaisine poukamineen, lukuisista satamapaikoista (mm. Paradiset, Stora Jolpan) valittiin Söder Långholmin saari ja laituri.

Tukevalta laiturilta suoraan kauniille silokallioille. 


Finnhamnin Söder Långholmin saaren laituri, vastapäätä Stora Jolpanin suosittu vierailusaari, varustettu runsailla palveluilla. Saaren toisella rannalla monien kehuma Paradisviken. 

Suoja pohjoistuulelta oli oikein sopiva, ankkuri vaan pitävään pohjaan ja kokka tuuleen ja kiinni laiturin pollareihin. Saavuimme paikalle puolen kahden aikaan iltapäivällä, laituri oli täyttymässä juuri näihin aikoihin, mutta aivan täyteen ei se tullut kauniin lauantaipäivän aikana.

Saaresta löytyi Skärgårdstiftelsenin roskis sopmaja, ja puuceet, eli TC't (tuleeko sanasta TorrCloset?). Pienehkö silokallioinen saari oli samottu viidessä minuutissa läpi, mutta kuivan kaislikkokannaksen yli pääsimme jatkamaan maastolenkkiä isommalle saarelle. Vastarannalla näkyi Stora Jolpanin saarella hulppea, iso, keltainen kartanorakennus (jonkun entinen kesämökki?), jossa nykyisin toimii retkeilymaja vandrarhem. Saaren toiselta puolelta löytyy isossa sisälahdessa sijaitseva Paradisviken. Ensi kerralla käymään vastarannalle ja fikalle!

Lipunlaskun aikaan Stora Jolpanilta tuli kumiveneellä saari-isäntä tarkastamaan paikat ja rahastamaan laituriinkiinnittyneiltä parisataa kruunua.  Lahdelle ankkuriin jäävät tai kallioon kiinnittyneet välttyivät satamamaksulta.

Träskö Storö 


Meillä ei ollut oikein mikään kiire minnekään ja alustavasti oltiin sovittu tuttavaveneen kanssa tapaaminen Tukholmassa parin päivän päähän, joten valkattiin Arholma-Landsort -kirjasta lähiseudun mukavin mahdollinen paikka edelleen jatkuvalle, navakalle pohjoistuulelle. Vaihtoehtoja oli useita, valinta osui Träskö Storö'n saariryhmään, aivan parinkolmen mailin päähän Finnhamnista.

Paikkahan oli mitä mainioin. Skärgårdstiftelsenin hallinnassa oleva Träskö Storö kuuluu Hjälmö-Lådnan luonnonsuojelualueeseen ja koostuu monista saarista ja luodoista, joiden lahdet ja poukamat tarjoavat mukavia ankkuripaikkoja ja suojaa eri tuulilta.

Träskö Storön opastaulun kuvaus Hjälmö-Lådnan luonnonsuojelualueesta. 

Ajoimme sisään syvään ja suojaisaan poukamaan, ankkuri alas, keula kallioon ja kiinnitys puihin.

Träskö Storö: Ankkuri perästä ja köydet rantapuihin.

Paikka oli puolillaan retkiveneitä, mutta sunnuntaipäivän edetessä paikka alkoikin tyhjenemään päiväretkeilijöistä ja lopulta meitä oli joku neljä-viisi venettä koko lahdella. Tätäkö tämä mainostettu / peloteltu Tukholman saariston ruuhkaisuus olikin?!?

Träskö Storössa leppoisaa ja rauhallista.

Lähdimme pikaiselle saaritutkimukselle: löytyi the usual suspects eli sopmaja ja TC-tönö, mutta näiden lisäksi vielä infomaja, kalastajanmökki (lukossa) - sekä kaksi saunaa! Stora bastu oli käytettävissä ilman varauskirjaa, mutta saman rakennuksen toisella puolella olevan lilla bastun sai varata merkkaamalla oman vuoron varauskirjaan. Hinta 20 kruunia per nuppi, var så god! Sauna oli simppeli mutta siisti, kaivosta sai makeaa vettä löylyyn ja pesuun, ja rannan hiekkaranta tarjosi kesän ensimmäiset rentouttavat uintihetket. Tähän mennessä meressä uinti oli tuntunut siltä että selkäranka jäätyisi, mutta nyt alkoi meressä lilluminen olla jo miellyttävää.

Träskö Storössa on kaksi itselämmitettävää saunaa, hiekkapohjainen uimaranta oli erittäin lapsiystävällinen. 

Pesuvettä kaivosta Träskö Storössä. 

Illalla vielä käytiin parin kilometrin luontopolku naturstig, kiertelimme saaren jännittävia sisäosia, mutta emme syvemmin jääneet ihastememaan kauriita, sisälampea ja niittuja, koska hyttyset olivat iltakahdeksan paikkeilla syödä meidät metsässä kuoliaiksi.

Löytyi Traskö Storöstä siistejä silokallioitakin. 
Skärgårdstiftelsenin huoltoposse saapui tarkastuskäynnille Träskö Storölle. 

Seuraavana päivänä lähdettiin sitten liikkeelle, lähemmäksi kohti Tukholmaa. Suunnitelmamme oli että seuraavaksi yöksi nätiksikinkehuttuun Waxholmiin, josta sitten tätä seuraavana aamuna reilu 10 mailia Tukholmaan ja hyvissä ajoin aamupäivällä/ennen puolta päivää väijymään vapautuvia paikkoja Wasahamnista.

torstai 12. heinäkuuta 2018

Tukholman saariston kierros: Waxholm

Tukholman saariston kierros: 

I Arholma
II Finnhamn & Träskö Storö
III Waxholm
IV Tukholma: Wasahamn vs.Navishamn
V Ägnö / Napoleonviken, Jungfruskär / Grönskärsfladen, Malma Kvarn & Rödlöga / Megelskär
VI Sandhamn

Voit myös klikata nuppineulaa lukeaksesi kohteesta (kartta täydentyy lomareissun aikana):




Reilut kymmenen mailia Tukholmasta länteen löytyy Waxholmin kaupunki - mikä helmi tämä onkaan. Jollet ole varannut etukäteen paikkaa Tukholmasta niin tämä on oiva paikka siirtää seuraavana aamupäiväna vene sinne - tai toisaalta kanssa, veneen voi jättää tännekin ja Tukholmaan pääsee Waxholmista kätevästi bussillakin.


Waxholmin linnoitus kaupungin edustalla. Savonlinna tulee mieleen. 

Lähestyminen Waxholmiin antoi esimakua veneilystä Tukholman lähistöllä: väylät ovat erityisen sokkeloista, ja liikennettä piisaa - ruuhkaa syntyy niin pienveneiden, yhteysalusten ja suurten ruotsinlauttojen osalta. Tuulet kapeissa salmissa olivat ainakin meille oikukkaita, välillä puhalsi oikein kunnolla ja sitten ei ollenkaan. Kaikkien näiden yhdistelmänä siirryimme etenemään moottorilla. Ihaselimme matkan varrellä mitä siistimmän näköisiä mökkejä/huviloita/kartanoita/palatseja, mitä lähisaarten ja mantereen rannoilta löytyi todella paljon.

Waxholmin vierasssatama, aivan kaupungin keskustassa. Hox: kiinnitys mooring line'illa, eli pohjaköysiin. 

Waxholmin vierassatama on aivan keskustan kupeessa, lossirannan kainalossa. Satamassa oli mukavasti tilaa, elettiin heinäkuun ensimmäisiä päiviä. Satamakonttorin kaverit tulivat reippaasti ottamaan vastaan ja auttamaan kiinnityksessä. Vierassatamassa tarjolla siistit vessat ja suihkut, yöpymisen hinta oli (muistaakseni) 300 kruunua. Septityhjennys ja Wifi eivät toimineet, varsinkin ensimmäisestä annoimme palautetta, toisesta ei niinkään väliä. 



Waxholmin vierassataman huoltotilat, kaikki kohdallaan täällä. Septiasema ei toiminut, tulleeko toimimaan koko kesänä...?=

Palvelut pelasivat melkein paremmin kuin Tukholmassa, kannattaakin varata veneen huoltoon liittyviä hommia tänne: Systembolaget löytyi aivan satama-altaan vierestä, Coop-supermarket parin korttelin päästä, erittäin asiallinen venetarvikeliike kanssa rantakadulta. Polttoainetta ja kaasua kanssa oli tarjolla vierassataman viereiseltä laiturilta. Kaikkein tärkeimpänä tietenkin erittäin fiini leipomo, josta ostin aivan sikahintaiset sämpylät ja croissantit aamiaiseksi; )




Iltapäivällä tuli pari sadekuuroa mutta illaksi sää selkeni, lähdettiin vielä iltakävelylle aivan hävyttömän nätille puukaupunkialueelle. Aivan siis uskomattoman nättiä, että ihan oksetti. Asuuko täällä oikeasti ihmisiä?


Henkilön S/Y Aava (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Seuraavana aamuna rivakka lähtö kohti Tukholmaa, sinne tiedossa pari tuntia koneajoa ruotsinlaivoja ja lähiliikennelauttoja väistellen. 

Tulisinkö Waxholmiin uudestaan? No kyllä, ja jättäisin aikaa enemmän  - vanhan puukaupungin tutkimiseen, ja ottaisin förin linnoitukseen.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Tukholman saariston kierros: Arholma

Tukholman saariston kierros: 

I Arholma
II Finnhamn & Träskö Storö
III Waxholm
IV Tukholma: Wasahamn & Navishamn
V Ägnö / Napoleonviken, Jungfruskär / Grönskärsfladen, Malma Kvarn & Rödlöga / Megelskär
VI Sandhamn

Voit myös klikata nuppineulaa lukeaksesi kohteesta (kartta täydentyy lomareissun aikana):



Ruotsiin siis suunta, ja Ahvenanmeri ylittäen tietty. Tuuli vaan puhalsi suunnasta 210 astetta eli vähän sinne juuri minne olisi pitänyt mennä. Eli Furusundin suuntaan olisi saanut kryssiä. Mutta just ja just päästiin nousemaan Arholman saarelle, aivan Tukholman saariston pohjoisnurkalle.

Arholman tunnusmerkki - merkkipooki saaren korkeimmalla kohdalla
Maarianhaminan edustalta oli oikeastaan vain 20 mailia avomerta ja Arholma tuleekin sitten heti länsilounaan suunnan vastarannalla vastaan. Meno oli aika vauhdikasta ja märkää, merisairauttakin oli havaittavissa yhdessä matkalaisistamme. Mutta tuulen suunta kääntyi päivän mittaan ennusteen mukaan paremmaksi ja saimme vauhtia lisää. Lopulta tuli maa vastaan ja kurvasimme reilun mailin sisään saarien suojaan ja Arholman itäsatamaan, mistä saimme tarvittavaa suojaa alkavilta kovilta pohjoistuulilta. Koko reissun pituus 26 mailia Maarianhaminan länsisatamasta.

Yliveto satamaopas Tukholman saaristoon on Arholma - Landsort -satamaopas. Kannattaa ehdottomasti hankkia mukaan veneen kirjastoon jos Tukholman saaristo on mielessä vierailukohteena.

Arholman itäsatamasta löytyi tukeva Ruotsin saariston siunauksen, Skärgårdstiftelsenin ylläpitämät laituri (ankkurikiinnityksellä) puuceet sekä roskakatos - lisäksi yllätyksenä sieltä löytyi miellyttävä rantasauna, jonka sai varata hintaan 20 kruunua / nuppi, tunniksi kerrallaan. Säätiön kaveri kävi keräämässä laiturilta yöpymismaksua, muistaakseni 150 kruunua, eli n. 15 euroa.

Skärgårdstiftelsenin vapaasti varattava sauna Arholman itäsatamassa. 

Arholmasta löytyi hyvät opasteet nähtävyyksille.

Saaresta löytyi runsaat opaskyltit ja n. puolen kilometrin päästä itäsatamasta löytyy vanha kylän keskus ja tästä vähän eteenpäin saaren länsipuolen kyläsatama krouveineen ja ruokakauppoineen.

Arholman yhteysaluslaituri ja Arholma Handel -saaristokauppa 


Jäätelötauko Arholman lähikaupalla. 
Arholman kylämaisemaa  - kirkko ja tuulimylly
Arholman pienestä kirkosta löytyi saaristolaistunnelmaa. 
Arholman kylänraiteilla. 


Pohjoisesta olisi löytynyt vielä ravintola sekä rannikkotykistön jäänteitä museoituina. Näiden tarkastus jäivät ensi kertaan.

Perjantaiksi oli luvattu sen verran vauhdikasta keliä että jäimme itäsatamaan pitämään tuulia, tutkimaan saarta lisää ja saunomaan. Lauantaina pohjoistuuli rauhoittuikin n. 10 m/s'iin ja jatkoimme myötätuulessa alas saaristoa etelään.

Kannattaa muuten Ruotsin puolella kokeilla verkkosääpalvelu SMHI.se'tä.

Lähdetäänkö vesille? No ei lähdetä vaan laitetaan sauna varaukseen ja kierretään Arholmaa. Ruutukaappaus sääpalvelu smhi.se'stä.