maanantai 18. syyskuuta 2017

Omalla veneellä Helsingin seudulla III: Suomenlinna

Osa I: Vallisaari
Osa II Isosaari (Vallisaaren kautta) 


Viime lauantaina suuntasimme Suomenlinnan vierasvenesatamaan. Pariin vuoteen emme ole Suomenlinnaan rantautuneet, sen verran ollut paikka suosittu, että laituripaikkaa ei ole tuntunut saavan ilman pientä (tai isoa) jonottamista.

Nytkin laituri oli todella täynnä, mutta pienen haun jälkeen löysimme Aavalle naftin aisapaikan. Hiljakseen veneitä kyllä satamasta lähti ja paikkoja vapautui.

Suomenlinnan vierasvenesatama. Kiinnitys aisapaikkoihin tai laiturin kylkeen. Sopu sijaa antaa. 

Jos muuten Suomenlinnassa on täyttä niin lähiseudulta löytyy päiväpysähdys/yöpymispaikkoja Pihlajasaaresta, Liuskaluodolta HSS/Skifferiltä, Katajanokan vierasvenesatamasta ja Vallisaaresta. Tänä vuonna avautunut Isosaari onkin jo tältä kaudelta kiinni.

Ravintola Valimo on laituria vastapäätä, täältä löytyvät sataman palvelut. 

Valimon terassi; itse ravintola löytyy vanhasta ammusvalimon rakennuksesta.

Yöpyminen kustantaa 24 euroa (+5e sähköllä), hintaan sisältyy kaupungin vettä letkussa laiturille, WC ja suihku, tiskipaikka ja jätepiste. Illalla on sauna lämpimänä, vuorotunnein herroille ja rouville.

Ja Suomenlinnan vierasvenesataman kausi päättyy tämän vuoden osalta lauantaina 7.10.

Laituri oli tosiaankin täynnä, mutta ilta ja yö satamassa oli rauhallinen.

Sunnuntaiaamulla herättiin kauniiseen ilmaan. Lähdettiin käppäilemään Susisaareen ja Kustaanmiekan suuntaan. Seuraa fiilistelykuvia:

Suomenlinnan "perustajan" Augustin Ehrensvärdin hautamuistomerkki

Kustaanmiekka. Tykki nostettu nojalleen auton katolle.

Kustaanmiekan salmi. Vastarannalla pari vuotta sitten yleisölle avautunut Vallisaari
Näkymät Kustaanmiekalta etelään, Harmajaa kohden.

Pysähdyttiin sihijuomalle Cafe Piperilla. 

Suomenlinnan väripalettia Varuskuntakasarmin B 28 porttiholvissa. 


Suomenlinnasta ajettiin kotisatamaan pousailureittiä Kaivopuistonrannan kautta.

Sunnuntai-aamupäivän lesoiluruuhka Kaivopuistossa. Luu ulos ja vatsa sisään Mattolaiturin kohdalla! 

Ei mennytkään kokonaan koneajoksi, tarjolla oli sivutuulta 3-4 m/s, joten purjeet ylös ja leppoisasti kohti kotisatamaa:

Henkilön S/Y Aava (@jyriloikkanen) jakama julkaisu

lauantai 9. syyskuuta 2017

Omalla veneellä Helsingin seudulla II: Vallisaaren kautta Isosaareen

Osa I: Vallisaari
Osa III: Suomenlinna

Pari viikkoa sitten otimme viikonloppukohteeksi Helsingin edustan vanhat sotilassaaret Vallisaaren ja Isosaaren.

Kuninkaansaaren ja Santahaminan välissä vastaan tuli perinnelaiva, yli 10m/s luoteistuulessa kelpasi näidenkin purjehtia. 
Vallisaaressa voi käydä vielä syksyn aikana. mutta Isosaari on jo suljettu kaudelta 2017. Isosaaren verkkosivuilla ilmoitetaan että rantautuminen omalla veneellä 4.9. jälkeen on kiellettyä.

Vallisaaressa oltiinkin jo käyty keväällä (lue täältä lisää), ja paikka silloin oikein hyväksi todettiin kaikin puolin. Torpedolahden vieraslaiturille mahtui edelleen hyvin yöpymään ja se oli todella suojainen lauantai-iltana vallinneelta yli 10 m/s luoteistuulelta. Palveluiden harkittu vajanaisuus (mm. ei sähköä laitureille, vessoina puuceet) ohjannee parempia palveluita halajavat mm. Suomenlinnaan.

Vallisaaren vieraslaituri löytyy Torpedolahdelta, Kuninkaansaaren ja Vallisaaren välistä. 
Rantaravintolan lohikeitto oli maukasta - santsatakin sai - tämän jälkeen jaksoi tehdä n.3 kilometrin kävelylenkin Vallisaaren puolella. Kustaanmiekassa oltiin juuri ruotsinlaivojen ohitusaikaan.







Sunnuntaina, aamiaisen jälkeen ajoimme vajaat pari mailia etelään Isosaareen. Isosaari avautui yleisöille kesällä 2017, mutta syyskuun alussa sinne on jo asetettu rantautumiskielto loppuvuodeksi.

No, tässä vähän jälkijättöinen kuvakatsaus saaren nähtävyyksiin ja palveluihin. Olkoon tässä jo ennakkoon ensi kevään vierailuiden varalle.

Isosaaren opaskartta: nähtävää riittää. 

Saaren pohjoisrannalta löytyvät kaksi vieraslaituria: Todella suojainen "laguuni" on tarkoitettu pienemmille (alle 1,5m syväyksen ja 9 metrin pituuden) veneille. Isommille veneille on tarjolla ulompi, jykevä betonilaituri. Tämä laituri on avoin luoteen - koillisen tuulille, ei kannata harkita käyntiä jos vähänkin kovempaa tuolta suunnalta tuulee.

Ulkolaiturilla oli väljempää. Satama avoin luoteen - kaakon välisille tuulille. Elokuun viimeisenä sunnuntai-iltapäivänä oli aivan täyttä. 

Isosaaren laguunin vieraslaituri

Sisälaiturilla poijunväli riitti justjajust H-veneelle. 

Ohjeita vierasveneilijöille Isoaareen, elokuu 2017.

Teimme parin tunnin kävelylenkin Isosaaressa. Löytyi pitkiä metsäisiä tienpätkiä, lukittuja kasarmeja ja asuintaloja, vanhoja tykkiasemia, siisti pieni golfkenttä, upseerikerholle asettunut kahvila-ravintola. Vaikuttaa siltä että Isosaaren kehitys on vasta aluillaan.

Isosaaren palvelupiste on Upseerikerhon ravintolassa. 
Isosaaren golfkentän 4-reiän viheriö ja vanha tulenjohtoasema(?)

Isosaaressa riittää historiallisia kerrostumia

Vanha, osittain käytöstä poistettu tykkiasema "Rikama". 

Tykkiasemadesignia 1920-luvulta. 



tiistai 8. elokuuta 2017

Kesälomareissun 2017 yhteenvetoa ja parhaat palat


Klikkaa Googlen kartan nuppineulaa avataksesi lisätietoja S/Y Aavan kesäreissun kohteista:





Jos nuppineulat eivät näy niin nämä linkkejä juttuihin Naissaaresta, Tallinnasta, Lohusalusta, Dirhamista, Haapsalusta, Kärdlasta, Hiidenmaasta, Borstöstä, Österskärista, Houtskarin Näsbysta, Turusta, Stenskäristä, Birrskäristä, Helsingholmista ja Taalintehtaalta.

Kävin läpi lokikirjaa, sain sieltä ulos seuraavanlaista dataa:
  • Matkassa oltiin: 31 yötä, joista 25 oltiin liikkeessä jonnekin
  • Satamakäyntejä: 24 rantautumista eri satamiin, parissa paikkaa käytiin kahdesti, näistä 9 oli kokonaan uusia paikkoja. 
  • Matkaa tehtiin 488 merimailia 
  • Liikkeelläolotunteja / josta koneajoa: 106,5 h / 43 h

Samaa dataa ja vähän lisääkin muunnettu taulukkomuotoon:
Ja näistä huomioita ja havaintoja:
  • Yleisesti päivämatkat olivat rauhallisia 15-25 mailin pituisia, eli ei mitään kovin pitkiä päiväreissuja tullut tehtyä. 
  • Keskiarvoilla leikkien normaali päivämatka oli pituudeltaan 19,5 mailia, kestäen 4 h 15 minuuttia, nopeudella 4,5 solmua. 
  • Matkanteosta oli koneajoa jopa 40% ! ! !  Kiitos kurjien säiden ja valittujen reittien yhdistelmällä koneajoa tosiaankin tuli aika reilusti sangen monena päivänä (esim. Kärdla - Örö/Ådskär: yksistään tuolloin 7 h koneella). Yanmarin tuntinäyttö oli etupäässä pimeänä, koneenkäyttötuntien arvio oli omaa pessimististä perstuntumaa, jotta osattiin ennakoida 70-litraisen polttoainetankin täyttötarpeet.
  • Peräkkäisiä satamassaseisomispäiviä tuli etenkin Virossa, kelit olivat sen verran kurjat ja mikään pakko ei ollut vesille lähteä jos säätiedotus oli paha. Vaihtoehdot Saaristomeren lyhyeeseen satamastatoiseenhyppelyyn olivat paljon rajoitetetuinpia. 

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Kesäreissun 2017 päätös - Hangon kautta kotiin

Kotimatka Taalintehtaalta meni aika totuttuun tyyliin: Hanko Matgruvan (Tammisaari), Ånsören (Inkoo), Skrubbö (Kirkkonumi) ja kotisatamaan Suomenojalle. Yhteenvetoa koko reissusta tuloillaan.

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu




torstai 20. heinäkuuta 2017

Saaristomerellä: Stenskär / Birrskär, Helsingholm ja Taalintehdas.

Mieli teki viimein päästä kovasti kehuttuun Brännskäriin. Lähdimme jotenkuten laiskasti liikkeelle yöpymispaikastamme Korppoon pohjoispuolelta klo 10 jälkeen, intouduimme sitten kaikessa rauhassa purhehtimaan ("purjehtimaanhan tänne on tultu, ei satamissa pötköttelemään, räyh!") ja kun Brännskärin edustalle saavuimme kellon ollessa jotain puolen kolmen paikkeilla niin paikkahan oli aika nuijalla lyöty, ei lähdetty sullomaan jo täydennäköiselle laiturille.


Stenskär ja Birrskär

Varasuunnitelma oli kyllä jo valmiina: parin mailin päässä idenpänä on Stenskär ja tästäkin vielä tämän varasuunnitelmana on vastpäinen Birrskär. Sinne Birrskäriiin sitten päädyttiin, kun Stenskär kanssa oli täynnä.

Stenskärin satama. Vastapäätä lahtea kanssa Birrskärin iso ponttoonilaituri. 

Birrskärkin kelpaa, seitsemällä eurolla per yö on tarjolla tukeva laituri (ankkurikiinnitys) saaren täydellä kaunista luontoa, roope-roskikset, puucee ja lainaksi soutuveneet millä pääsee vastapäiselle Stenskärille (10e/yö).

Stenskärin rantapuodin kukat ojennuksessa. 
Puupinoja Stenskärissä. 
Näköalamaisemaa Stenskärin luontopolulta. 

Lampaita Stenskärin luontopolun varrella. 


Helsingholm

Stenskäristä suuntasimme alle kymmenen mailia vanhalle tutulle, Anderssonien perheen ylläpitämälle Helsingholmin saarelle. Helsingholm on positiivinen poikkeus eri satamapaikoista, ehkäpä viereisessä Stenskärissä, Korppoon Jurmossa ja Ahvenanmaan Seglingessä on sama fiilinki: et ole asiakkaana, ennemminkin olet perheen luona vieraana ja käymässä.

Helsingholmin laiturit, suoraan Anderssonien pihapiirissä.


Tänään tarjolla: Kalakeittoa, sämpylöitä, pullaa, hevosratsastusta, suppailua ja savukalaa. 

Tehtiin päivän aikana kaksikin kävelylenkkiä saarta kiertävillä poluilla, kaikki oli aika vapaata aluetta ulkoiluun kotipihoja, tilaussaunan ympäristöä ja hevoshakaa lukuunottamatta.

Meriheinän kaltaista Helsingholmin hiekka / sorarannalla. 

Puolukkapehku kasvoi kuin japanilainen puutarha Helsingholmissa. 

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu



Mukavaa oli, Helsingholmiin tullaan uudestaan. 


Taalintehdas

Helsingholmista suunnattiin karhusaaren kautta Taalintehtaalle. Pojatkin innostuivat roikkumaan kyljellä, saatiin jopa 30 kiloa "läskiä laidalle".

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Taalintehdas on meidän reiteillä ollut aina vähän syrjässä. Jos ollaan huoltosatamaa tuolla päin kaivattu niin afäärit ollaan hoidettu Hangossa tai Kasnäsissä.

Taalintehtaan vierasvenesatama.

Venesatama oli oikein hieno, sataman henkilökunta tuli aktiivisesti vastaan ja auttoi löytämään täydestä satamasta paikan ja kiinnittymään sinne. 27 eurolla saatiin poijupaikka, WC ja sauna. Todella läheltä satamaa löytyy kaksi ruokakauppaa, huoltoasema, apteekki ja Alko. Täydennykset oli helppo kantaa veneelle.

Taalintehtaan satamakahvilassa herkkuja tarjolla aamiaisesta iltapalaan.

Kaupungin infopisteestä saatiin hauska kartta. 

Historiallisesta ruukkimiljööstä oli jäljellä jälkiä siellä täällä, mutta keskusta oli kanssa puolillaan perisuomalaista rapistuvaa betonielementtiarkkitehtuuria.
Aivan sataman läheltä lähtee kovasti kehutut luontopolut, mutta niille ei ehditty kun piti ahtaa pitsaa naamaan Strandhotellin terassilla ;)

Vierasvenesatamaa vastapäätä Strandhotell. Ruma venetelakka leikattu pois näkymästä

Rantaravintola ja infopiste Taalintehtaalla. Betonielementtitalot leikattu pois näkyvistä. 



maanantai 17. heinäkuuta 2017

Saaristomerellä: Houtskarin Näsby ja Turku

Österskäristä lähdettiin kevyessä myötäisessä pohjoiseen, hitaana tavoitteena päästä parin päivän päästä Houtskarin Näsbyn vierasvenesatamaan. Luvassa oli sadetta ja napakampaa tuulta, lisäksi Virossa täytetyt muona- ja juomavarastot olivat hupenemassa sekä septitankki oli täyttymässä.

"Vinssi Österskärin selällä, 2017."

Näsbyn Skagenin laituri on iso ja tilaa löytyi, aivan laiturin vierestä löytyy WC, tyylikäs sauna, uimapaikka, ja tiskipiste. Skagenin ravintolasta sai vatsan täyteen, illalla siellä jopa esiintyi ukulelebändi Ukentlemen, soittivat hauskoja sovituksia vanhoista klassikoista sekä oli heillä omiakin biisejä.

Valokuvat Näsbyssä jäi ottamatta kun oli sen verran kiire logistiikan hoitamisessa sadepäivänä, mutta tässä rannan palveluista vastaavan Skagenin siirappinen mutta paikkansapitävä mainosvideo.



Näsbyn vierassataman vierestä, aivan mäen päältä löytyy kaksikin ruokakauppaa, kummankin tarjonnat kannattaa käydä tarkastamassa. Muutakin nähtävää löytyy: kirjasto (löysimme sieltä lukemattomia paperi-Hesareita, vanha kirkko ja museokin, mikä jäi tällä kertaa väliin. Laiturin vieressä saa polttoainetta, septipaikka on siirretty vajaan mailin kylältä ulospäin väylän viereen.

Näsbyssa Aavan keulatikkaat hajosivat lopullisesti. Keula on vähän korkealla perheen pienimmille joten päätettiin nähdä vähän vaivaa ja verkosta löydettiin uudet tikkaat ja tilattiin ne Turkuun. Kahden vaiheilla oli että oltaisko lähdetty Uuteenkaupunkiin hakemaan tikkaita, mutta mentiin nyt miellyttävämpien tuulien mukaan ja Turussakaan ei olla veneellä oltu johonkin neljäään vuoteen.


Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu



Turussa yövyttiin jokirannan vierasvenesatamassa, 33 euroa vuorokaudelta meidän veneestä pylväiden välissä, sähköllä, WC'llä ja saunalla - nämä palvelut löytyivät tutusta tiilitalon kellarissa, aivan laitureiden läheltä.

Turun vierasvenesataman uusi päärakennus ja Nooa-ravintola. Taustan tiilitalon kellarissa saunat jne. 

Moni venepaikka tuntui olevan varattu jo ennakkoon, mutta löysimme kuitenkin helposti paikan kahden aikaan heinäkuisena arki-iltapäivänä.

Paalujen väliin Aura-joen varteen. Kuva otettu Föri-lautalta, joka kuklee aivan vierasvenesataman vierestä.  

Turussa tehtiin tarvittavat ostokset, haettiin tikkaat postista, pällisteltiin nähtävyyksiä ja intomielellä vaan teki mieli jatkaa matkaa.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Saaristomerellä: Borstö ja Österskär

Odotimme Viron Kärdlassa suotuisaa keliä Suomenlahden ylitykseen. Mitattiin Kärdlasta matkaa Hankoon sekä Örööseen himpun alle 50 mailia. Hangossa tiedossa juuri regatta, mikä tarkoitti täysiä laitureita jne., joten ei sinne - Örön suuntaan siis.

Kello soimaan aamulta seitsemältä ja kymmentä yli oli jo köydet irti. Aamiainen nautittiin tien päällä, pojat saivat jäädä nukkumaan ja heräämään aavalla merellä.

Näin sitä mentiin:

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu

Eikä nyt aivan, kuin yksi viidesosa matkasta. Lähes 40 mailia mentiin koneella, tyynessä kelissä ja vähän saatiin purjehdittua kun oltiin selvitelty vilkas laivaliikenne lahden keskellä.

Juuri kun Hiiumaan Tahkunan majakka hävisi horisontin taa niin aika pian alkoi näkyä jo Bengtskär Suomen puolella.

Örön vanhan sotilassaaren kaakonpuolelta menee syvä salmi, josta oli helppo ajaa sisään saaristoon. Kello lähenteli jo kuutta illalla, ei edes ajateltukaan suosittua ja ruuhkaista Örön vierasvenelaituria vaan ajettiin lähelle Merikarhujen Ådskäriin. "Merikarhusatama ei ole koskaan täynnä", sanotaan.

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu

Örö

Seuraavana aamuna mentiin katsomaan Örötä. Lauantaina klo 11 jälkeen iskettiin kiinni laituriin, vielä oli vielä oli jokunen paikka valittavissa, mutta täyden tuntuista oli. Kuikuilimme hetken hyvin varusteltua satama-aluetta ja hienoksi remontoitua 12 tuuman tykkien kasarmialuetta, mutta mieli teki jo jatkaa matkaa. Vapautunut paikkamme meni hetkessä satamalahdella jonottavalle.

Borstö

Jatkoimme purjeilla länteen jäänmurtajaväylää Borstöseen. Olimme täällä käyneet viimeksi 13 vuotta sitten. Paljon oli muuttunut: laiturit menneet uusiksi, vieressä päivitetyt roskaroope-piste, puucee ja grillipaikka. Kylä oli kanssa ehostunut huimasti.

Borstö: kiinnitys ponttooniin poijuihin tai ankkuriin (purjeveneet) ja rantaan (moottoriveneet). Puucee ja grilli, Roope-piste ja luontopolku. 10 euroa lippaaseen.
Tuulimylly Borstössä. 

Borstön kylän venevajoja. 

Oli tuttuakin: vanha luontopolku löytyi selkeästi merkittynä, tämän varrella Borstön Akka paikallaan.

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu

Borstö on säilyttänyt rauhallisen paikan luonteen - juuri sitä mitä kaipasimme.


Österskär

Borstöstä jatkoimme seuraavana päivänä Österskäriin - yhteen saariston suosikeistamme.

Österskär oikeastaan kuuluu nykyään Korppooseen, mutta ennenvanhaan Österskär oli Kökarin itäisimpiä kiviä, siitä nimikin. 

Österskär on vähän syrjässä suosituimmilta virallisilta reiteiltä, mutta jos hallussa Saaristomeren Reittikirja tai merikortissa kaverin vinkkaama oikoreitti Kökariin, niin silloin Österskär onkin aivan loistopaikassa.

Österskär: suojainen laituri, puucee, roskaroope-piste ja luontopolku.

Kylässä oli hiljaista. Vanhaherra Johannssonia (?) ei näkynyt, aiemmin hän on pitänyt kala- ja perunapuotia rantavajassa ja lämmittänyt saunaa. Rannan ruoho oli kyllä leikattu, romuja oli kannettu Roope-laivan kyydittäväksi, uutta maalia taloissa, luontopolkumerkinnät vielä paikallaan ja veneitäkin oli kiinni laitureissa. Mihinköhän suuntaan Österskär on menossa?

Österskärin hiljainen satamalaituri. Kuva kesältä 2016.


Iltahetki Österskärin rannalla, kesä 2016.



lauantai 8. heinäkuuta 2017

Kärdla ja Hiiumaa

Luoteis-Viron satamia:
Naissaari
Tallinna ja Kalev Jahtklubi
Lohusalu
Dirhami
Haapsalu
Kärdla ja Hiidenmaa

Haapsalusta suuntasimme Hiiumaan / Hiidenmaan pääkaupunkiin, Kärdlaan. Lounaistuuli kääntyi odotuksiamme aiemmin länsituuleksi ja sinä sitä sitten tuulessa ja tuiskussa kryssittiin 34 mailia Kärdlaan.

Kärdlaan on merkattu vanhan pohjoisen väylän lisäksi uusi väylä, tämä auttaa erityisesti idän suunnasta Kärdlaa lähestyttäessä. Reitin voi käydä merkkaamassa omalle kartalleen Estonian Maritime Administration verkkosovelluksesta.

Kärdlan uusi väylä. Älä käytä tätä navigointiin vaan katso tarkat merkinnät osoitteesta https://gis.vta.ee/nutimeri
Kärdlasta sitten: 30 euroa vuorokaudelta meidän alle 10-metriselle prutkulle. Tämä sisältää uudenuutukaisen huoltorakennuksen, missä WC't, suihkut ja sauna oikein siistissä kunnossa.

Satama-alue on valtava ja siisti, veneitä mahtuu aallonmurtajan sisään kymmeniä. Satamakonttorista löytyy kaupan merikortteja ja muuta kirjallisuutta, lisäksi voi vuokrata polkupyöriä ja jopa auton saarenkiertoon.


Kärdlan laiturit suojassa kaikelta pahalta aallonmurtajien sisällä.

Aisapaikkoihin kiinni. 

Hieno satamakonttori ja huoltorakennus. Taustalla mukava rantaravintola ja lasten leikkipaikka. 

Vaivaisukkojen näköiset ottavat vastaan vieraita Kärdlassa. 
Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu



Me löydettiin puolen kilometrin päästä kaupungin suuntaan Tevi Car -vuokraamo/autopaja, mistä löytyi oikein toimivia autoja vuokralle hyvään hintaan. Otettiin alle pieni Chevy Matiz 20 euron vuorokausihinnalla. Kierrettiin koko Hiiumaa päivän aikana, mittariin tuli 200 kilometriä, mutta bensaa kului 5 l / 100km, joten tästäkään ei oikein kustannusta saanut aikaiseksi.

Alla kuvien kautta mitä kaikkea hienoa Kärdlasta ja Hiiumaalta voi löytää:

Henkilön Jyri Loikkanen (@jyriloikkanen) jakama julkaisu


Ristnan majakka 1800-luvulta Hiiumaan itäreunalla. 

Surffaajien ranta Ristnassa. 

Tyypillinen näkymä autosta Länsi-Hiiumaalla: metsää, metsää ja metsää. 

Orjakun vierasvenesatama Hiiumaan etelälaidalla: näytti oikein siistiltä ja suojaiselta paikalta; vähän kaukana kuitenkin kaupoista ja muista palveluista. 
Heltermaan vierasvenesatama: suojainen mutta vähän tylsän näkoinen paikka, aivan ison lauttasataman vieressä. 

Suuremöisan linna Etelä-Hiiumaassa.


Kahdet lohifileet, ahvenfileet ja kampelafilee lisukkeineen ja juomineen: 14  euroa.
Halpaa ja hyvää kotiruokaa Kärdlan keskustan Kohvik Viigerissä. 

Rauhallinen kahvi- ja kaakkuhetki Kahvila Baabadessa, Kärdlan vapriikkiaukiolla

Käsityöläispuoteja oli joka puolella, tämä Kärdlan vapriikkiaukion laidalla.
Kannattaa käydä katsomassa mitä kaikkea on tarjolla. 
Kärdla ei ole mikään lutuinen lomakaupunki kuten Haapsalu, mutta sieltä täältä löytyi kaikki tarpeelliset palvelut ja mukavia pikkupuoteja ja kahviloita missä kannattaa piipahtaa.

Hox: tässä tekstissä mainittu kauppoja ja yrittäjiä nimiltä, kirjoittaja ei ole saanut mitään hyötyä näiden mainitsemisesta tässä kirjoituksessa.