Näytetään tekstit, joissa on tunniste vallisaari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vallisaari. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. syyskuuta 2017

Omalla veneellä Helsingin seudulla II: Vallisaaren kautta Isosaareen

Osa I: Vallisaari
Osa III: Suomenlinna

Pari viikkoa sitten otimme viikonloppukohteeksi Helsingin edustan vanhat sotilassaaret Vallisaaren ja Isosaaren.

Kuninkaansaaren ja Santahaminan välissä vastaan tuli perinnelaiva, yli 10m/s luoteistuulessa kelpasi näidenkin purjehtia. 
Vallisaaressa voi käydä vielä syksyn aikana. mutta Isosaari on jo suljettu kaudelta 2017. Isosaaren verkkosivuilla ilmoitetaan että rantautuminen omalla veneellä 4.9. jälkeen on kiellettyä.

Vallisaaressa oltiinkin jo käyty keväällä (lue täältä lisää), ja paikka silloin oikein hyväksi todettiin kaikin puolin. Torpedolahden vieraslaiturille mahtui edelleen hyvin yöpymään ja se oli todella suojainen lauantai-iltana vallinneelta yli 10 m/s luoteistuulelta. Palveluiden harkittu vajanaisuus (mm. ei sähköä laitureille, vessoina puuceet) ohjannee parempia palveluita halajavat mm. Suomenlinnaan.

Vallisaaren vieraslaituri löytyy Torpedolahdelta, Kuninkaansaaren ja Vallisaaren välistä. 
Rantaravintolan lohikeitto oli maukasta - santsatakin sai - tämän jälkeen jaksoi tehdä n.3 kilometrin kävelylenkin Vallisaaren puolella. Kustaanmiekassa oltiin juuri ruotsinlaivojen ohitusaikaan.







Sunnuntaina, aamiaisen jälkeen ajoimme vajaat pari mailia etelään Isosaareen. Isosaari avautui yleisöille kesällä 2017, mutta syyskuun alussa sinne on jo asetettu rantautumiskielto loppuvuodeksi.

No, tässä vähän jälkijättöinen kuvakatsaus saaren nähtävyyksiin ja palveluihin. Olkoon tässä jo ennakkoon ensi kevään vierailuiden varalle.

Isosaaren opaskartta: nähtävää riittää. 

Saaren pohjoisrannalta löytyvät kaksi vieraslaituria: Todella suojainen "laguuni" on tarkoitettu pienemmille (alle 1,5m syväyksen ja 9 metrin pituuden) veneille. Isommille veneille on tarjolla ulompi, jykevä betonilaituri. Tämä laituri on avoin luoteen - koillisen tuulille, ei kannata harkita käyntiä jos vähänkin kovempaa tuolta suunnalta tuulee.

Ulkolaiturilla oli väljempää. Satama avoin luoteen - kaakon välisille tuulille. Elokuun viimeisenä sunnuntai-iltapäivänä oli aivan täyttä. 

Isosaaren laguunin vieraslaituri

Sisälaiturilla poijunväli riitti justjajust H-veneelle. 

Ohjeita vierasveneilijöille Isoaareen, elokuu 2017.

Teimme parin tunnin kävelylenkin Isosaaressa. Löytyi pitkiä metsäisiä tienpätkiä, lukittuja kasarmeja ja asuintaloja, vanhoja tykkiasemia, siisti pieni golfkenttä, upseerikerholle asettunut kahvila-ravintola. Vaikuttaa siltä että Isosaaren kehitys on vasta aluillaan.

Isosaaren palvelupiste on Upseerikerhon ravintolassa. 
Isosaaren golfkentän 4-reiän viheriö ja vanha tulenjohtoasema(?)

Isosaaressa riittää historiallisia kerrostumia

Vanha, osittain käytöstä poistettu tykkiasema "Rikama". 

Tykkiasemadesignia 1920-luvulta. 



lauantai 24. kesäkuuta 2017

Omalla veneellä Helsingin seudulla I: Vallisaari

Osa II Isosaari (Vallisaaren kautta)
Osa III: Suomenlinna

Helatorstaiviikonloppuna suuntasimme Aavalla Helsingin edustalle Vallisaareen. Vallisaari ja tähän penkereellä yhdistetty Kuninkaansaari avattiin yleisöille vuonna 2016.



Vallisaareen pääsee vesibusseilla sekä omalla veneellä. Keväästä 2017 alkaen saaren vierasvenelaiturissa on saanut myös yöpyä. Vallisaaren ja Kuninkaansaaren välisestä Torpedolahdesta löytyy uusi n. 40-paikkainen betonilaituri (kiinnitys poijuihin ja aisoihin), ja se on sangen suojainen tuulilta ja aalloilta. Läheisellä väylällä ohiajavat armeijan veneet voivat vähän veneitä laiturissa keikuttaa, yöpyjälle suosittelen laiturin eteläsivustan paikkoja, jotka ovat todella suojaisia.

Torpedolahden vierasvenelaituri, kuvan suunta etelästä.
Laiturimaksu on 15 euroa, tarjoomukseen sisältyy vain paikka, tarjolla ei sähköä tai vettä. Läheltä löytyi kyllä rivistö uudenuutukaisia puuceeitä, kahvila sekä ravintoa, joka suunnitteli vielä toukokuun lopulla avautumistaan. Parin sadan metrin päästä sisämaahan löytyi vielä jäätelöbaari ja lettupistekin.

Vallisaaren rantakahvila
Saarten kulkureitit on hyvin merkitty. Osa saaresta on vielä kiellettyä aluetta, ilmeisesti ovat viranomaiskäytössä sekä vielä perkaamatta vuoden 1937 räjähdysonnettomuuden jäljiltä. Saarilta löytyy tuntikausiksi koluttavaksi nättejä teitä ja polkuja, vanhoja taloja ja sotilasrakennelmia, erikoista luontoa ja maisemia. Meidän suosikiksi jäi Aleksanterinpatterin seutu, näkymät sieltä merelle ja Kustaanmiekan suuntaan olivat upeat. Kannattaa tulla paikalle puolen kuuden aikaan alkuillasta tai aamulla yhdeksän jälkeen, tällöin isot ruotsinlautat tuntuvat ajavan aivan saaria hipoen kapeasta Kustaanmiekan kapeikosta.

Aleksanterinpatterilta näkymät kohti Kustaanmiekkaa ja Helsinkiä.





Hyvin nukutun yön jälkeen heräsimme aurinkoiseen aamuun. Aamiainen ulkona sitloorassa on aina hyvin alkavan päivän merkki. 

"Aamiainen on katettu aurinkokannelle"
Pitkän vapaaviikonlopun vietto jatkui Vallisaaresta kohti Sipoon saaristoa. Aurinko ei enää aamun jälkeen paistanut, sadekuurojakin oli tarjolla. Paljonko väliä, oli se vaan hienoa päästä vesille!

Kevyessä sivumyötäisessä kohti Onasta.