Omalla veneellä Helsingin seudulla I: Vallisaari

Osa II Isosaari (Vallisaaren kautta)
Osa III: Suomenlinna

Helatorstaiviikonloppuna suuntasimme Aavalla Helsingin edustalle Vallisaareen. Vallisaari ja tähän penkereellä yhdistetty Kuninkaansaari avattiin yleisöille vuonna 2016.

Vallisaareen pääsee vesibusseilla sekä omalla veneellä. Keväästä 2017 alkaen saaren vierasvenelaiturissa on saanut myös yöpyä. Vallisaaren ja Kuninkaansaaren välisestä Torpedolahdesta löytyy uusi n. 40-paikkainen betonilaituri (kiinnitys poijuihin ja aisoihin), ja se on sangen suojainen tuulilta ja aalloilta. Läheisellä väylällä ohiajavat armeijan veneet voivat vähän veneitä laiturissa keikuttaa, yöpyjälle suosittelen laiturin eteläsivustan paikkoja, jotka ovat todella suojaisia.

Torpedolahden vierasvenelaituri, kuvan suunta etelästä.

Laiturimaksu on 15 euroa, tarjoomukseen sisältyy vain paikka, tarjolla ei sähköä tai vettä. Läheltä löytyi kyllä rivistö uudenuutukaisia puuceeitä, kahvila sekä ravintoa, joka suunnitteli vielä toukokuun lopulla avautumistaan. Parin sadan metrin päästä sisämaahan löytyi vielä jäätelöbaari ja lettupistekin.

Vallisaaren rantakahvila

Saarten kulkureitit on hyvin merkitty. Osa saaresta on vielä kiellettyä aluetta, ilmeisesti ovat viranomaiskäytössä sekä vielä perkaamatta vuoden 1937 räjähdysonnettomuuden jäljiltä. Saarilta löytyy tuntikausiksi koluttavaksi nättejä teitä ja polkuja, vanhoja taloja ja sotilasrakennelmia, erikoista luontoa ja maisemia. Meidän suosikiksi jäi Aleksanterinpatterin seutu, näkymät sieltä merelle ja Kustaanmiekan suuntaan olivat upeat. Kannattaa tulla paikalle puolen kuuden aikaan alkuillasta tai aamulla yhdeksän jälkeen, tällöin isot ruotsinlautat tuntuvat ajavan aivan saaria hipoen kapeasta Kustaanmiekan kapeikosta.

Aleksanterinpatterilta näkymät kohti Kustaanmiekkaa ja Helsinkiä.

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsimme aurinkoiseen aamuun. Aamiainen ulkona sitloorassa on aina hyvin alkavan päivän merkki. 

"Aamiainen on katettu aurinkokannelle"

Pitkän vapaaviikonlopun vietto jatkui Vallisaaresta kohti Sipoon saaristoa. Aurinko ei enää aamun jälkeen paistanut, sadekuurojakin oli tarjolla. Paljonko väliä, oli se vaan hienoa päästä vesille!

Kevyessä sivumyötäisessä kohti Onasta.