Suomenlahden yli ja Naissaareen

Luoteis-Viron satamia:
Naissaari
Tallinna ja Kalev Jahtklubi
Lohusalu
Dirhami
Haapsalu
Kärdla ja Hiidenmaa

Vai että Viroon! Säätiedotus lupasi 8-12 m/s lounaan ja lännen välistä. Meille tuo tarkoitti kakkosreiviä ja fokkaa oikein kunnolla rullalle. Vähän mietittiin että lähdetäänkö, mutta oltiin kumpikin että mennään nyt ja kokeillaan. Ja jos tosi pahalta tuntuu niin käännytään sitten takaisin. Juu juu.

"Kytön länsipuolelta ulos ja alas 24 astetta ja 40 minuuttia -viivan kohdalta."

Liikkelle lähdettiin aamupäivällä klo 9.30 paikkeilla. Ajettiin ensin Skrubböstä ulos etelään, kierrettiin matalikot idän kautta ja suunnilleen 24 astetta ja 37 minuuttia lähdettiin aika suoraan kohti etelää/etelälounasta niin paljon kuin vain nousisi kohti Naissaarta. Mentiin siis aika samaa reittiä kun venekerhon laiturillakin saatu neuvo: Kytön länsipuolelta ulos ja alas 24 astetta ja 40 minuuttia -viivan kohdalta.

Tuuli oli luvatun mittaista, aluksi 8 m/s, kiihtyen 11 m/s, ja tämän päälle parimetristä, epätasaista aallokkoa. Sanotaan nyt vaikka niin että keinutti ihan urakalla. Purjeita oli oikein sopivasti, vauhti pysyi nousukulmasta ja aallokosta huolimatta yli viidessä solmussa. Kyyti sen kuin vaan koveni ja turvavaljaat haettiin käyttöön. Pojat ottivat tilanteen asianmukaisella autuudella: he enemmän tai vähemmän lamaantuvat sitlooran pohjalle suojaan, torkkumaan ja seuraamaan matkan kehitystä.

Pojat sitlooran pohjalla Suomenĺahtea ylittäessä. 

Laivaliikenne ensiksi itään ja sitten länteen oli vilkasta, piti tarkkaan harkita että mistä välistä luikahtaa läpi, haittaamatta suurten laivojen menoa. Onneksi ei tarvinnut huolia tämän itä-länsi -liikenteen päälle Helsingin ja Tallinnan välisistä pikalaivoista, nämä huitelivat hieman idempää reittiä.

Naissaaren kohdalla päästiin pahimpien mainikien suojaan ja saatiin laskettua kurssia, joten vauhtikin kiihtyi. Viimeiset pari tuntia kepitettiin reilusti yli kuutta, seitsemää solmua. vauhti kiihtyikin sen verran että lokiin napsahti Aavan nopeusennätys: 8.7 solmua. Tämä nyt tuli parin semiholtittoman broachin välissä joten en nyt ihan varma että tätä nyt lasketaan viralliseksi ennätykseksi.

Perille Naissaareen päästiin puolen neljän aikaan, lokissa 33 mailia, keskinopeus 5,5 solmua. Nice. Landauspaukut oli ansaitut. Veneen ja perheen huollon jälkeen vierailuviiri saalinkiin ja tutustumaan saareen.

Nyt ollaan ihan #sailinestonia

Henkilön S/Y Aava (@jyriloikkanen) jakama julkaisu 25. 06ta 2017 klo 11.07 PDT

Naissaari ei oikein avaudu aivan pikaisella visiitillä. Laiturit olivat kyllä oikein hienot: aisapaikat ja kaikki vanhan aallonmurtajan suojassa, nätin hiekkarannan ja metsikön vieressä. Rannalta löytyi rahastuspiste (meidän venekoolle 20e/yö), yksi WC ja maksullinen (4e) suihku. Rannan karttojen perusteella Naissaaresta ilmeisesti löytyy vaikka mitä tutkittavaa jalkaisin tai satamasta vuokrattavilla pyörillä, mönkijöillä tai golfkärryillä. Ilma haisi vähän sateelle, joten emme lähteneet kauas seikkailemaan sataman seudulta. Poikien kanssa lennätettiin leijaa rannalla.

Naissaaren satama: aisapaikat aallonmurtajan suojassa.

Naissaaren satama: "palvelu"rakennukset.

Leijanlennätyskeliä Naissaaren sataman rannassa. 

Naissaaren rantaa. 

 Säätiedotus lupasi seuraavaksi päiväksi sadetta. Tännekö jäädään vai Tallinnaan?

Lähdettiin Tallinnaan.