Mutta miltä tuntuisi purjehtia isoilla vesillä, päiväkausia, ilman että maata olisi näkyvissä.
Noh, viime talvella aloin tutustumaan eri vaihtoehtoihin ja aika nopeasti eteen tuli Suomen Purjelaivasäätiön tarjoomukset ja keväällä meninkin varaamaan paikan marraskuulle säätiön purjealukselle miehistöksi reissulle Benalmadena - Ceuta - Madeira - Las Palmas, matka-ajalle 2.-13.11.19.
Kulkuneuvona on säätiön S/Y Vahine, Swan 65, kyydissä meitä olisi 2 kpl säätiön valtuuttamia asiansaosaavia purjehtijoita päällikköinä, plus sitten me - 10 kappaletta maksavia miehistön jäseniä, jotka sitten laitetaan 3-4 tunnin vahteihin, kukin vuoroillaan kannelle, nukkumaan ja kokkaamaan.
 |
| S/Y Vahine - Swan 65 (kuva: Staf.fi) |
Heti reissun varattuani keväällä en saanut mitään sen tarkempia ohjeita reissua varten, varasin vain lennot lähtösatamaan ja kotiin paluusatamasta. Malaga ja Las Palmas lentokenttinä olivat helpot nakit, kohtuuhintaisia lentovaihtoehtoja sinne ja sieltä riitti. Sorry, nyt ei lähdetä maatapitkinmatkustamaan, tässäkin menee lomapäiviä jo kahden viikon verran. Las Palmasin päässä varasin sataman läheisestä hotel lacucarachasta yöpaikan, niin eipä tule kauhia kiire paluukoneeseen.
Suunnilleen kuusi viikkoa ennen tulevaa lähtöpäivää (lopullisen maksun suoritettuani) tuli spostissa tarkempia ohjeita reissua varten. Tässä siis että missä tavataan Benalmadenassa, mitä hyvä pakata mukaan, plus mitä muuta lähtövalmisteluita kannattaa tehdä.
Ohjeita lukiessani pari erityistä üllatusta ja pohdinnan paikkaa:
- Nykyinen oma matkavakuutukseni (Turvasta) ei tämmöisen avomerireissun havereita kata, eivätkä tarjonneet minulle edes lisämaksullista laajennusta vakuutukseen. Joten ei kun ottamaan selvää muiden vakuutusyhtiöiden matkavakuutuksista. Lopulta löytyi If...'ltä vakuutus joka kattaa myös avomeripurjehdusreissut ja ei kanssa maksanut aivan mahdottomia.
- Merisairaus ja tämän välttäminen. Vanhemmalla iällä olen alkanut tulemaan alttiimmaksi pahoinvoinnille, esmes valtaosa Linnanmäen vatkaimista on minulle jo aika pahoja oksukkilinkoja - ketjukarusellista alkaen! Aiemmin en ole meritautilääkkeitä käyttänyt ja ankaran googletuksen jälkeen valkkasin eri vaihtoehdoista (mm. akurannekkeet, reseptivapaat antihistamiinit, calma-purukumit, jne.) reseptilliseen Scopoderm-laastariin. Katotaan miten käy, toivottavasti ei ihan näin:
Tässä reissussa on kyse jostain muustakin kuin vain lomareissusta. Sitä lähden varmaan etsimään, miten tämmöisen keski-ikäisen, vähän ylipainoisen ja resukuntoisen äijänjäärän ruumis ja pää kestää päiväkausien keinutusta, heikkoja unia, ja elämistä ja tiimityötä pienehkössä tilassa tusinan tuntemattoman tyypin kanssa. Fyysisten ja henkisten rajojen hakemisen lisäksi minussa oleva henkinen romantikko lähtee hakemaan esteettisiä elämyksiä - rajatonta merenhorisonttia, auringon nousuja ja laskuja, tuulta ja sadetta, öisiä tähtitaivaita, veneen fosforivanaa pimeällä aavalla...
Katotaan miten käy, kirjoitan tähän blogiin kuulumiset reissun jälkeen, yritän kanssa Instagramia päivittää reissulla mahdollisuuksien mukaan.
Onko mitään vinkkejä tulevalle reissulle?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti